30–50-vuotiaista suomalaisista 56 prosenttia ei ole mitannut kolesteroliarvojaan viimeisen kahden vuoden sisään. Alle 30-vuotiaista 62 prosenttia ei ole mitannut kolesterolia koskaan tai ei osaa sanoa, onko arvoa mitattu. Puolet 30–50-vuotiaista ja yli puolet alle 30-vuotiaista ei ole mitannut verensokeriaan kahden vuoden sisään. Vanhemmista ikäryhmistä noin 80 prosenttia on tarkistanut kolesterolin ja verensokerin viimeisen kahden vuoden aikana.

Tuoreen tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisen naisten todennäköisyys saada poikkeava kohdunkaulasyövän seulontatulos vähintään kerran elämänsä aikana on melko suuri, vaikka vain pieni osa solumuutoksista kehittyy syöväksi. Vuosittain seulontojen ansiosta vältetään kuitenkin yli 250 syöpäkuolemaa.

MRSA-bakteeri on yleistynyt tuotantosioilla Suomessa, minkä vuoksi sikoja työkseen käsittelevien on suojauduttava tartunnalta. Työterveyslaitos on tehnyt ohjeet suojautumiseen Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. MRSA voi tarttua eläimestä ihmiseen ja ihmisestä eläimeen. MRSA on stafylokokki-bakteeri, joka on tullut vastustuskykyiseksi antibiooteille ja siksi sen leviäminen on estettävä.

Suomen Syöpärekisteri on julkaissut vuoden 2017 syöpätilastot. Kaikkiaan uusia syöpätapauksia todettiin vuonna 2017 reilut 34 000 ja syöpäkuolemia hieman vajaa 12 800. Tilastot osoittavat, että syöpäilmaantuvuus kasvaa mutta toisaalta syöpään kuolleisuus jatkaa pienenemistä. Uudet tiedot on lisätty Syöpärekisterin verkkosivuilta löytyvään tilastosovellukseen.

Mikrobilääkeresistenssi lisääntyy keskimäärin 23 prosenttia eli lähes neljänneksen vuoteen 2030 mennessä. Erot eri maiden välillä ovat kuitenkin suuria. Resistenssi tulee lisääntymään 37 maassa ja vähenemään 13 maassa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ja Euroopan tartuntatautikeskus ECDC:n ennuste arvioi mikrobilääkeresistenssin kehittymistä 52 maassa vuoteen 2030 mennessä.

Uupumus, kipu, pidätyskyvyn ongelmat ja kognitiiviset haasteet, kuten muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat, ovat esimerkkejä MS-taudin aiheuttamista näkymättömistä oireista. Ne eivät näy sairastavasta ulospäin, mutta aiheuttavat merkittävää haittaa. Oireet voivat johtaa esimerkiksi sosiaaliseen eristäytymiseen, kun keskustelun seuraaminen ryhmässä on hankalaa tai pelko virtsankarkailusta kaventaa elinpiirin oman kodin seinien sisälle.

Työterveyslaitoksen nikkeli- ja arseenialtistusta koskevassa tutkimushankkeessa kehitettiin edelleen työperäisen kemikaalialtistuksen vähentämiseksi luotua toimintamallia. Sen perustana on työntekijän kanssa työtavoista ja työhygieniasta käytävät keskustelut, jotka käynnistetään, jos kemikaalin pitoisuus virtsassa ylittää työnantajan asettaman hälytysrajan.

Ruokaviraston eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö tutki vuonna 2018 Q-kuumeen aiheuttajan, Coxiella burnetii -bakteerin vasta-aineiden esiintyvyyttä. Vasta-aineiden esiintyvyyttä tutkittiin suomalaisilla lypsy- ja emolehmätiloilla (1255 ja 360 tilaa) sekä lammas- ja vuohitiloilla (96 ja 7 tilaa). Vasta-aineita esiintyy vähän, vain 0,9 % tiloista.

Sosioekonomiset tekijät ovat yhteydessä emättimen mikrobiston koostumukseen suomalaisnaisilla, osoittaa tuore tutkimus. Naisen lisääntymiselimistön mikrobiomilla tiedetään olevan yhteys moniin gynekologisiin tautitiloihin.

Lasten ylipaino ja lihavuus on yleistä. Viime vuonna joka neljäs 2–16-vuotias poika ja lähes joka viides samanikäinen tyttö oli vähintään ylipainoinen. Lapsen ylipainosta on tärkeä puhua niin lastenneuvolassa kuin kouluterveydenhuollossa, siksi ammattilaisille on valmistunut opas ylipainon puheeksi ottamiseksi. Oppaan ovat tuottaneet yhdessä THL, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry sekä Sydänliitto/Neuvokas perhe.

Työeläkeyhtiö Elon tilastojen mukaan uusien mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden hakemukset kasvoivat edelleen vuoden alussa. Elon ratkaisupäällikkö Katri Paija-Luhtalan mukaan sairauksien kroonistuminen vie jopa arjen toimintakyvyn, jos tarpeellisiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin pääseminen kestää liian kauan.

Suomalaisten suissa on edelleen runsaasti eriasteisia hoitamattomia sairauksia. Väestön ikääntyessä hoidontarve kasvaa yhä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat syrjäytyneet nuoret sekä monisairaat vanhukset.

Suomessa todettiin viime vuonna 16 tuhkarokkotapausta. Määrä on suurempi kuin edellisvuonna, jolloin tapauksia todettiin 11. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista. Tuhkarokkotapausten lisääntyminen heijastelee Euroopan ja maailman epidemiatilannetta.

Ruokaviraston ja THL:n käynnissä olevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että yli 90 prosenttia maanparannusaineiden ja kasvualustojen näytteistä sisälsi legionellabakteereja, osassa niitä löytyi runsaastikin. Tämä ei ole yllättävää, sillä legionellabakteereja esiintyy yleisesti pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä.

Kotimainen siipikarjanliha on hyvin vähäinen syy kotimaassa saaduille salmonellatartunnoille, kun taas kotimainen naudanliha saattaa aiheuttaa suhteellisesti eniten tartuntoja. Tuontiliha puolestaan voi aiheuttaa jopa hieman enemmän salmonellatartuntoja kuin kotimainen liha kaikkinensa, vaikka tuontilihan kulutus on vain pieni osa kotimaisen lihan kulutuksesta Suomessa.