Sosioekonomiset tekijät ovat yhteydessä emättimen mikrobiston koostumukseen suomalaisnaisilla, osoittaa tuore tutkimus. Naisen lisääntymiselimistön mikrobiomilla tiedetään olevan yhteys moniin gynekologisiin tautitiloihin.

Lasten ylipaino ja lihavuus on yleistä. Viime vuonna joka neljäs 2–16-vuotias poika ja lähes joka viides samanikäinen tyttö oli vähintään ylipainoinen. Lapsen ylipainosta on tärkeä puhua niin lastenneuvolassa kuin kouluterveydenhuollossa, siksi ammattilaisille on valmistunut opas ylipainon puheeksi ottamiseksi. Oppaan ovat tuottaneet yhdessä THL, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry sekä Sydänliitto/Neuvokas perhe.

Työeläkeyhtiö Elon tilastojen mukaan uusien mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden hakemukset kasvoivat edelleen vuoden alussa. Elon ratkaisupäällikkö Katri Paija-Luhtalan mukaan sairauksien kroonistuminen vie jopa arjen toimintakyvyn, jos tarpeellisiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin pääseminen kestää liian kauan.

Suomalaisten suissa on edelleen runsaasti eriasteisia hoitamattomia sairauksia. Väestön ikääntyessä hoidontarve kasvaa yhä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat syrjäytyneet nuoret sekä monisairaat vanhukset.

Suomessa todettiin viime vuonna 16 tuhkarokkotapausta. Määrä on suurempi kuin edellisvuonna, jolloin tapauksia todettiin 11. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista. Tuhkarokkotapausten lisääntyminen heijastelee Euroopan ja maailman epidemiatilannetta.

Ruokaviraston ja THL:n käynnissä olevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että yli 90 prosenttia maanparannusaineiden ja kasvualustojen näytteistä sisälsi legionellabakteereja, osassa niitä löytyi runsaastikin. Tämä ei ole yllättävää, sillä legionellabakteereja esiintyy yleisesti pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä.

Kotimainen siipikarjanliha on hyvin vähäinen syy kotimaassa saaduille salmonellatartunnoille, kun taas kotimainen naudanliha saattaa aiheuttaa suhteellisesti eniten tartuntoja. Tuontiliha puolestaan voi aiheuttaa jopa hieman enemmän salmonellatartuntoja kuin kotimainen liha kaikkinensa, vaikka tuontilihan kulutus on vain pieni osa kotimaisen lihan kulutuksesta Suomessa.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään koko maassa. Uusi laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta tulee voimaan 1.1.2021.

Alle 3-vuotiaista lapsista 43 prosenttia sai influenssarokotuksen viime syksyn ja talven aikana. Parannusta edelliskauteen oli jopa 8 prosenttiyksikköä. 65 vuotta täyttäneistä puolet, eli 50 prosenttia, otti influenssarokotteen. Määrä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edelliskaudella. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisen rokotusrekisterin tiedoista.

Torstaina 16. toukokuuta vietetään Euroopan keliakialiittojen kattojärjestön (AOECS, Association of European Coeliac Societies, www.aoecs.org) organisoimaa kansainvälistä keliakiapäivää. Tänä vuonna muistutetaan siitä, miten tärkeää on tutkia, sairastaako keliakiaa ennen kuin aloittaa gluteenittoman ruokavalion.

Päällystyskausi käynnistyy parhaillaan Suomen teillä. Rakennusteollisuuden turvallisuusviikolla päällystysalan järjestöt haluavat muistuttaa yötyön vaaroista tietyömailla. Samalla ne toivovat tienkäyttäjiltä malttia työmaan ohituksissa.

Noin miljoonan suomalaisen maksa on rasvoittunut. Rasvamaksa on maksasolusyövän tärkein syy. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa Maksaviikolla, että rasvamaksan syntyyn voi vaikuttaa omilla elintavoilla. Eläinrasvoja ja fruktoosia kannattaa välttää – ja liikuntaa lisätä.

Suurin osa aikuisista harrastaa liikuntaa vapaa-ajallaan. FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan 71 prosenttia aikuisista naisista ja 74 prosenttia miehistä ilmoitti harrastavansa liikuntaa vapaa-ajallaan. Vapaa-ajan liikunta on yleistä kaikissa ikäryhmissä aina 79-vuotiaisiin asti.