Suomi on jäänyt jälkeen uusimpien syöpähoitojen käytössä, sanovat useat alan asiantuntijat. Huoli koskee syövän immuunihoitoja, jotka ovat olleet käytössä muutaman vuoden ajan ja joiden kehittäjille myönnettiin lokakuussa lääketieteen Nobel-palkinto. Näiden hoitojen teho perustuu siihen, että kehon oma immuunipuolustus aktivoidaan tuhoamaan syöpäsoluja.

Vältettävien lääkkeiden käyttö on siihen liittyvistä riskeistä huolimatta yleistä iäkkäillä. Vältettävillä lääkkeillä tarkoitetaan lääkkeitä, joiden oletetut haitat ovat kliinistä hyötyä suuremmat. 7. joulukuuta tarkistettavan väitöstutkimuksen mukaan Lääke75+-tietokannan vältettävien D-luokan lääkkeiden käyttö on yhteydessä lisääntyneisiin terveysseurausten ja sairaalahoidon riskiin ja siten suurentuneisiin sairaalakustannuksiin.

Tuhkarokkoa esiintyy tällä hetkellä muun muassa Euroopassa Ranskassa, Kreikassa ja Italiassa, Lähi-idässä Saudi-Arabiassa ja Israelissa sekä Aasiassa Thaimaassa, Vietnamissa, Intiassa ja Filippiineillä.

Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että alatiesynnytyksessä vastasyntyneet saavat suolistoonsa geneettisesti eriytyneitä bakteerikantoja, jotka edistävät lapsen immuunijärjestelmän kehittymistä. Keisarinleikkauksella syntyneillä tällaisen mikrobiston puute saattaa vaikuttaa yksilön myöhempään terveyteen.

Suomessa on keskiviikkona julkaistu ensimmäisenä maailmassa sovellus syövän kustannusten vuosittaiseen seurantaan yhden maan alueella. Syöpäsäätiön yhdessä Nordic Healthcare Groupin kanssa luoma sovellus tarjoaa pohjan maan yleisimpiin kuuluvan sairauden hoidon kehittämiselle.

Virtsankarkailu on naisten yleinen ja usein kiusallinen vaiva. Väitöstutkimuksessa selvitettiin naisten virtsaamisvaivojen taustatekijöitä.

Kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisten tietämys antibiooteista on hyvä ja lääkinnässä noudatetaan ammattilaisten ohjeita. Tutkimuksella kartoitettiin laajasti kuluttajien tietotasoa ja suhtautumista liittyen antibioottiresistenssiin sekä antibioottien käyttötottumuksia niin omassa kuin lasten ja lemmikkien lääkinnässä. Antibioottiresistenssi eli bakteerien muuttuminen vastustuskykyisiksi lääkkeille on merkittävä terveydellinen uhka myös Euroopassa.

Pohjanmaalla Luodon kunnassa on todettu tuhkarokkotartunta esikouluikäisellä lapsella. Lapsi on ollut perheensä kanssa matkalla ulkomailla, missä hän on todennäköisesti altistunut tuhkarokolle.

Lapsuudessa muotoutuneet elintavat säilyvät usein aikuisuuteen asti ja heijastuvat myöhempään terveyteen ja sairastavuuteen. Lihavuuden ehkäisy sekä liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen edistäminen onkin tärkeää aloittaa jo varhain.

Suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan IBD:tä, eli tulehduksellisia suolistosairauksia, sairastavat kokevat ymmärtämättömyyttä ja vähättelyä sairauteensa liittyen. Tämä siitä huolimatta, että IBD on nykyisin Suomessa lähes kansansairaus ja sitä sairastaa jo noin 50 000 henkilöä.

Muistisairaudet koskettavat Suomessa arviolta 200 000 ihmistä. Muistisairaus kehittyy hiljalleen, joten sitä voi olla aluksi vaikea tunnistaa. Tärkeää sairauden hoidossa on kuitenkin varhainen diagnoosi, joten tiettyihin käytökseen ja muistiin liittyviin muutoksiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Tavoitetta tupakattomasta ja nikotiinittomasta Suomesta kannatetaan laajasti ja tasaisesti eri väestöryhmissä. Myös tupakoivista yli puolet kannattaa tavoitetta.

Australian Adelaidessa on tiistaina julkaistu kansainvälinen vertailu 49 maan lasten ja nuorten liikkumisen tilanteesta. Maiden edustajat ovat kokoontuneet keskustelemaan tuloksista ja etsimään yhdessä ratkaisuja lasten ja nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Suomen mallissa kansainvälistä huomiota saavat erityisesti Liikkuva koulu -toimintamalli, lasten ja nuorten osallisuus sekä vähän liikkuvien lasten ja nuorten hyvinvoinnin korostaminen.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan pienten hengitysteiden toiminnan arviointi voi tuoda tärkeää lisätietoa lasten astmaoireista. Tällä hetkellä astman diagnostiikassa ja seurannassa mitataan lähinnä suurempien hengitysteiden toimintaa.