sää

Jokien vedenpinnat ovat pääosin lähellä talvelle tyypillisen pieniä lukemia. Tiistaista alkaen etelärannikolla lauhtuminen ja vesisateet voivat kääntää vedenpinnat nousuun. Etelä- ja Lounais-Suomen kevättulvat ovat kuitenkin tämän hetken ennusteiden mukaan odotettavissa aikaisintaan maaliskuun lopulla.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli koko maassa tavanomaista lauhempi. Kuukauden keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin nollasta asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin noin -9 asteeseen.

Perjantai-iltana Suomeen saapuu merkittävä lumisadealue, joka hankaloittaa liikennettä ja aiheuttaa paikoin myös sähkökatkoksia.

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenpinnat ovat pääsääntöisesti kääntyneet laskuun harvinaisen korkeista talvitulvalukemista. Vesi nousi ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, paikoin jopa ylittäen suurimman vuotuisen tulvan tason.

Lauha ja sateinen sää on nostanut vedenpinnat tulvalukemiin Etelä- ja Lounais-Suomen joissa, sekä Etelä-Pohjanmaan rannikolla. Nousu jatkuu edelleen ja tulvahuippu saavutetaan ensi viikon alussa. Vesi nousee näillä alueilla ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, paikoin jopa suurimman vuotuisen tulvan tasolle.

Pakkasjakson ennustetaan jatkuvan koko maassa alkuviikkoon, mikä pitää jokien vedenkorkeudet matalla tasolla ja virtaamat pieninä viikon alkupuolelle saakka. Viikon keskivaiheilla lämpötilat nousevat plussan puolelle lounaasta alkaen ja jokien vedenpinnat kääntyvät nousuun. Ennusteiden mukaan sää jatkuu loppuviikon ajan lauhana, ja Etelä- ja Lounais-Suomessa joet voivat paikoin tulvia alavimmille pelloille ensi viikon lopulla.

Pakkassää on pitänyt jokien pinnat ajankohdalle tyypilliseen tapaan matalalla tasolla ja virtaamat pieninä. Sää alkaa lauhtua, mutta paikoin kireä pakkanen voi saada aikaan hyyteen muodostumista jääpeitteettömillä jokiosuuksilla viikonlopun aikana. Hyyteen vaikutuksesta jokien vedenpinnat voivat nousta, mutta hyydetulvia ei ole odotettavissa.

Lämpeneminen ja etelärannikon sateet nostivat jokien pintoja Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. Sateet olivat vähäisiä eikä tulvariskiä ole. Alkuviikosta sään ennustetaan pakastuvan ja pintojen nousun taittuvan.

Uudenvuodenaattoa vietetään suuressa osassa maata tuulisessa ja tavanomaista lämpimämmässä säässä, Lapissa on pikkupakkasta. Olomuodoltaan vaihteleva sadealue pyyhkäisee koko maan yli.

Joulupäivä on poutainen ja talvinen. Tapaninpäivänä ajokeli muuttuu huonoksi pohjoisessa. Ilmatieteen laitoksen 25. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan sää on joulupäivänä maan etelä- ja länsiosassa sekä Lapissa ajoittain verraten selkeä. Muualla pilvisyys on vaihtelevaa. Joulupäivän sää on poutainen eikä säävaroituksia ole voimassa.

Lumisade ja pakastuminen vaikuttavat ajokeliin aatonaattona. Jouluaattona ja joulupäivänä sää on pääosin poutainen. Ilmatieteen laitoksen torstaina 22. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan joulua vietetään koko maassa pakkassäässä.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 5. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan itsenäisyyspäivän sää on suuressa osassa maata epävakainen.

Marraskuun päättyessä lunta oli suuressa osassa maata, etelässä hieman tavanomaista enemmän, Lapissa paikoin harvinaisen vähän. Koko syksy eli syys–marraskuu oli lauha ja vähäsateinen.

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien jokien vedenpinta on laskenut hieman viime viikon reippaan nousun jälkeen. Tiistain sateet kääntävät joet taas hienoiseen nousuun. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sen sijaan nousu on jatkunut hiljalleen ja sateet vauhdittavat sitä. Myös Lounais-Suomessa sateet nostavat jokien vedenpintaa. Sateiden ennustetaan jatkuvan parin päivän tauon jälkeen loppuviikolla monin paikoin.

Pitkän ajan ennusteet kertovat tulevien kuukausien keskimääräisistä sääolosuhteista, mutta ensi talven pakkaslukemia ja sähköntarvetta ei mikään säämalli pysty vielä luotettavasti ennustamaan.

Syyskuu oli Lappia lukuun ottamatta tavanomaista viileämpi. Kuukausi oli suuressa osassa maata tavanomaista vähäsateisempi.