metsä

Suomalaisen metsänomistajan keski-ikä on 60 vuotta. Vaikka monet metsänomistajat hoitavat omia metsiään pitkään, kannattaa jo hyvissä ajoin miettiä, kenelle haluaa niiden tulevaisuudessa siirtyvän. Kunnolla valmisteltu omistajanvaihdos vähentää kiireessä tehtyjä harkitsemattomia ratkaisuja, joista voi myöhemmin koitua jatkajille harmia. Tukea omistajanvaihdokseen saa esimerkiksi Metsäkeskukselta.

Yli kolmannes Suomen metsistä uudistetaan aiemmin kuin metsänhoidon suosituksissa esitetään. Metsälain muutoksen jälkeen puustojen läpimitat uudistushakkuissa pienenivät. Kolmen viime vuoden aikana on tapahtunut käänne, ja uudistushakkuissa kaadettu puusto on ollut taas järeämpää. Tiedot perustuvat Suomen metsäkeskukseen saapuneisiin metsänkäyttöilmoituksiin ja metsävaratietoon.

Suomen metsäkeskus myöntää kemera-tukea metsänhoitotöihin sekä määräaikaiseen suojeluun ja luonnonhoitoon. Satakunnassa kemera-tukea on maksettu elokuun puoliväliin mennessä yhteensä 592 000 euroa ja Varsinais-Suomessa 585 000 euroa. Satakunnan osalta tämä on viidenneksen viime vuotta vähemmän. Varsinais-Suomessa vähennystä on reilut kymmenen prosenttia. Ympäristötukea maanomistajille on maksettu samana aikana 453 000, mikä on reilusti viime vuotta enemmän. Erityisesti Satakunnassa ympäristötukihankkeiden määrä on noussut.

Suometsistä on uudistettu yli neljä viidesosaa (84 %) avohakkuilla viimeisen vuoden aikana, käy ilmi Metsäkeskukseen saapuneista metsänkäyttöilmoituksista. Luontaisen uudistamisen osuus on ollut tänä aikana kuudennes (16 %). Suomen ojitetut suometsät ovat nyt pääasiassa varttuneita kasvatusmetsiä, joten niiden hakkuista suuri osa on harvennushakkuita.

Viime vuonna aloitettu metsien inventointikierros on hyvässä vauhdissa. Kesän aikana laserkeilauksia ja ilmakuvauksia on tehty onnistuneesti 22 alueella. Maastossa tehtävät koealamittaukset ovat myös edenneet hyvin. Ensi vuoden aikana luvassa on tuoretta metsävaratietoa eri puolille Suomea.

Puukauppaa on käyty tammi-elokuussa huomattavasti enemmän viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Reiluun kilpailuun perustuva markkina ja sen ennustettavuus ovat tärkeä osa metsäteollisuuden kilpailukykyä.

Luonnonvarakeskus selvitti juuri valmistuneessa tutkimuksessa mänty-kuusisekaviljelykohteiden puuston kasvua, kehitystä ja laatua. Tulokset osoittavat, että kuuset ja männyt kasvavat sekametsässä tasatahtiin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Venäjän tiedeakatemian ja Itä-Suomen yliopiston kesäkuussa julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vaikutuksia puuntuotantoon ja metsikön hiilitaseeseen. Sovellettaessa metsänhoidon suositusten ja metsälain mukaisia harvennusvoimakkuuksia jatkuvapeitteisenä kasvatettava runsasravinteinen korpikuusikko säilyy hiilinieluna.