Kerrostaloasumisen suosio kasvaa

Talotyyppien välinen vertailu paljastaa asuntokuntien pakkautuvan kerrostaloihin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,9 prosentilla eli 22 600 asuntokunnalla. Yhteensä kerrostaloissa asui 1 214 500 asuntokuntaa, siis lähes puolet kaikista asuntokunnista.

Asuntokunnan muodostavat samassa asunnossa vakituisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntien talotyypittäisten määrien vuosimuutosten valossa vuosi 2009 näyttäytyy taitekohtana. Sitä seuranneina vuosina asuntokuntien määrä on kasvanut kerrostaloissa selvästi nopeammin kuin erillisissä pientaloissa ja rivi- tai ketjutaloissa. Vuonna 2017 erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi vain 0,1 prosentilla (1 400 asuntokuntaa) ja rivi- tai ketjutaloissa asuvien puolella prosentilla (1 800 asuntokuntaa).

Yhteensä asuntokuntien määrä kasvoi prosentilla eli 25 400 asuntokunnalla. Niinpä vuoden 2017 lopussa asuntokuntia oli 2 680 000. Kokonaismuutos on hieman pienempi kuin edellä mainittujen talotyypittäisten muutosten summa, koska muissa kuin asuinrakennuksissa asuvien asuntokuntien määrä laski.

Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrän kasvu selittyy osittain yksinasumisen lisääntymisellä, sillä keskimäärin kolme viidestä yksinasuvasta asuu kerrostaloissa. Yhteensä yhden henkilön asuntokuntia oli 1 162 300, eli 43 prosenttia kaikista asuntokunnista.

Henkilömäärissä mitattuna asukasmäärät jakautuivat seuraavasti: kerrostaloissa asui 1 941 100 henkilöä, erillisissä pientaloissa 2 656 600 ja rivi- tai ketjutaloissa 711 700. Muissa kuin asuinrakennuksissa, kuten liike- tai toimistorakennuksissa, asui yhteensä 76 500 henkilöä

Myös entistä useampi lapsiperhe löytää kotinsa kerrostalosta. Muutoksen taustalla on lapsiperheiden kerrostaloasumisen yleistyminen erityisesti pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut muutamaa suurta kaupunkia lukuunottamatta. Omakotitalo on edelleen ylivoimaisesti suosituin valinta lapsiperheiden keskuudessa muualla Suomessa. Lapsiperheellä tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuulu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi.

Vuonna 2017 yhteensä 152 300 (27 prosenttia) lapsiperhettä asui kerrostalossa. Tämä on 0,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Pääkaupunkiseudulla kerrostaloissa asuvien lapsiperheiden osuus oli 57 prosenttia, kun muualla Suomessa vastaava osuus oli 19 prosenttia.

Viime vuosina rakentamisen trendinä on ollut näyttävien korkeiden rakennusten pystyttäminen. Kehityssuunta ei rajoitu vain hotelleihin ja konttoreihin, vaan heijastuu myös asumiseen.

Yhtenä korkeuden rajapyykkinä voidaan pitää kahdettatoista kerrosta, sillä sitä korkeampia rakennuksia kutsutaan usein tornitaloiksi. Vakituiseen asumiseen käytettyjä tornitaloja oli rekisterin mukaan 59 vuonna 2017. Muut kuin vakituiseen asumiseen tarkoitetut tornitalot, kuten hotellit tai toimistot, eivät sisälly tähän lukuun. Korkeiden asuinkerrostalojen määrä on kasvanut tasaisesti. Esimerkiksi 2010-luvun alussa asumiseen käytettyjä tornitaloja oli hieman yli neljäkymmentä.

Vaikka tornitalojen määrä on kasvanut, asuu niissä edelleen suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Vuonna 2017 yli 12-kerroksisissa taloissa asui 7 200 henkilöä. Tyypillisesti tornitaloissa asutaan yksin tai kaksin, sillä yli kahden hengen asuntokuntia oli vain 7,5 prosenttia kaikista tornitaloissa asuvista asuntokunnista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Åbo Akademi ja Stanford solmivat uuden sopimuksen demokratiatutkimuksen alalla

Åbo Akademi on solminut osana tutkimusprofilointiaan uuden sopimuksen Palo Altossa, Kaliforniassa toimivan Stanfordin yliopiston kanssa. Sopimus on allekirjoitettu Stanfordin deliberatiivisen demokratian (keskustelevan demokratian) keskuksen kanssa ja siinä on sovittu erityisesti tutkijoiden liikkuvuudesta ja yhteisestä tutkimustoiminnasta.

Komeettaa ympäröivä pölypilvi muuttaa muotoaan vuodenaikojen mukaan

Väitöstutkija Boris Zaprudin havaitsi, että ajan kuluminen vaikuttaa komeetta 67P:n pölypilven muotoon. Zaprudin tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoa. Zaprudin tutki komeetan pölyä, jota on kerätty Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Rosetta-luotaimen avulla. Tutkimus pohjautuu yhteispohjoismaisella kaukoputkella Maasta käsin tehtyihin havaintoihin.

Liikennepalvelulain kolmosvaihe lausuntokierrokselle

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle Liikennepalvelulain kolmanteen vaiheeseen liittyvät lakiehdotukset. Lausuntoaika päättyy 19. kesäkuuta. Hanketta on toteutettu kolmessa vaiheessa sen sisällöllisen laaja-alaisuuden takia.

Viidennes suomalaisista huonon sisäilman uhreja

Kevään tullen pöllyävät kadut ja siitepölykausi huonontavat ilman laatua ulkona, mutta tilanne ei välttämättä parane sisätiloihin siirryttäessä. Tuoreen kyselyn mukaan lähes viidennes suomalaisista kärsii jatkuvasti huonosta sisäilmasta. Pelko sisäilmaongelmasta tai kosteusvauriosta voi saada ihmiset jopa vaihtamaan asuntoa.

Tutkija Tomi Venho: Puoluesäätiöissä miljoonia euroja piilossa

Tomi Venho.

Viime vuosikymmenen taitteessa tehty vaalirahauudistus jäi keskeneräiseksi. Korjatut lait lisäsivät avoimuutta, mutta piiloon jää yhä suuri määrä puolueiden omaisuusjärjestelyjä ja tukilähteitä. Asia käy ilmi KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemasta, VTT Tomi Venhon tutkimuksesta Kabinetin puolella – Säätiöt ja puoluerahoitus Suomessa .

Sähköpyöräbuumi levinnyt Suomeen

Sähköpyörien käyttö kasvaa sadan prosentin vuosivauhdilla Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa. Sähköpyörien markkinaosuus on tällä hetkellä alle prosentin koko pyörämarkkinoista, mutta myynnin uskotaan tuplaantuvan kuluvalla kaudella.

Talousjohtajakysely: Suomalaisten yritysten optimismi Euroopan kärkiluokkaa

Deloitten ja SEB:n puolivuosittain teettämän eurooppalaisen talousjohtajakyselyn mukaan suomalaisia yrityksiä vaivaa Euroopan kärkiluokkaa hipovasta optimismista riskinottohalukkuuden puute. Kaksi viidestä talousjohtajasta (41 %) kertoo kuitenkin yrityksensä olevan palkkaamassa lisää työntekijöitä

Urheilu

Kommentti: TPS:llä kasassa yllätyksetön mutta mielenkiintoinen runko

Lauri Korpikoski palaa TPS:n paitaan ehkä jopa kuudeksi vuodeksi. Vasemmalla TPS:n entinen päävalmentaja Ari-Pekka Selin.

TPS:n ensi kauden jääkiekkomiehistön julkistus maanantaina ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Lauri Korpikosken sopimuksen pituus, kuusi vuotta, sellainen kieltämättä oli, mutta maanantaina julkistetut nimet eivät. Korpikosken, Henrik Haukelandin , Santeri Lukan ja muiden uusien tulijoiden nimet olivat tiedossa jo viikkoja sitten.

Turun roller derby -joukkueen ensimmäinen kotipeli vuosiin Kupittaan palloiluhallissa

Roller derbyä pelataan ensi lauantaina Kupittaan palloiluhallissa.

Turkulainen urheiluseura Dirty River Roller Derby pääsee pelaamaan uudessa Kupittaan palloiluhallissa lauantaina 26. toukokuuta yleisölle avoimen kotipelin ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Turkua vastaan asettuu Kouvola ja Helsingin Kallio kohtaa Tampereen joukkueen. Tapahtuma on osa kansallista Suomi Cup -sarjaa ja siellä ratkeavat runkosarjan lopulliset sijoitukset.

Menoviikko: Inter metsästää kotivoittoa

RoPSia vastaan kentälle juoksee vähähiuksisempi Mika Ojala. Cup-voitto vei Inter-ikonilta hiukset.

FC Inter palaa ensimmäistä kertaa kotiyleisön eteen Suomen Cupin voiton jälkeen lauantaina 26. toukokuuta. Tuolloin vastassa on yksi alkukauden positiivisimpia yllätyksiä Rovaniemen Palloseura, joka on ollut sekä pelillisesti että tuloksellisesti alkukauden paras joukkue.

F-rallisarjan kolmas osakilpailu ajetaan Raisiossa

Juhlavuottaan viettävä 30-vuotias Raision Urheiluautoilijat ry järjestää F-rallisarjan kolmannen osakilpailun eli Kaasujalka Rallin Varsinais-Suomen teillä lauantaina 26. toukokuuta

Täysosuma
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.