Ruskean rasvan puute diabeteksen riskitekijä

Milja Holstila. Milja Holstila.

Ruskea rasva on ”rikkinäistä” rasvaa, joka ei varastoi energiaa, vaan polttaa sitä suoraan lämmöksi. Samalla se poistaa verestä haitallista kolesterolia ja lisää energiankulutusta. Ruskean rasvan tutkiminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää liikalihavuuden ja diabeteksen mekanismeja ja kehittää niihin hoitomenetelmiä.

Tähän asti ruskeaa rasvaa on tutkittu positroniemissiotomografialla (PET), jossa käytetään radioaktiivista säteilyä. LL Milja Holstilan Turun yliopistossa tarkastettavan radiologian väitöskirjan tuloksista kuitenkin selviää, että magneettitutkimus on turvallisempi, halvempi ja helpommin saatavissa oleva tutkimusmenetelmä ruskean rasvan arviointiin.

Holstila kuvasi väitöstutkimuksessaan Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa normaalipainoisia vapaaehtoisia sekä ylipainoisia potilaita magneettikuvauksella ja vertasi magneettikuvia positroniemissiotomografialla saatuihin tuloksiin sekä kudoksesta otettuihin koepaloihin.

Holstilan väitöstutkimus osoitti, että magneettikuvauksella voidaan erottaa ruskea rasvakudos tavanomaisesta valkoisesta rasvasta sekä lihaskudoksesta. Kudoksen rasvapitoisuutta voidaan todennäköisesti käyttää sen aktiivisuuden mittarina: mitä vähemmän ruskeassa rasvakudoksessa on rasvaa, sitä enemmän siinä on rasvan polttamiseen osallistuvia soluelimiä.

– Vastasyntyneillä ruskea rasvakudos on tärkeää lämmönsäätelyssä. Aikaisemmin on ajateltu, ettei aikuisilla ihmisillä olisi ruskeaa rasvakudosta, mutta vuonna 2009 julkaistuissa käänteentekevissä tutkimusartikkeleissa todistettiin sen olemassaolo myös aikuisilla. Turun PET-keskus on ollut aktiivisessa roolissa ruskean rasvan tutkimuksessa alusta alkaen, ja se oli tärkeässä osassa myös näissä artikkeleissa, Holstila kertoo.

Ruskeaa rasvakudosta on nuorilla ihmisillä enemmän kuin yli 30-vuotiailla ja hoikilla runsaammin kuin lihavilla. Se kuluttaa runsaasti energiaa polttaessaan rasvaa, parantaa elimistön sokeritasapainoa ja vähentää haitallisen kolesterolin määrää.

– Mikäli saisimme tämän kudoksen aktivoitua maksimaalisesti, olisimme hoikempia ja terveempiä, eikä meidän tarvitsisi palella talvellakaan. Ruskeaa rasvakudosta voi myös treenata, melkein kuin lihaksia. Säännöllisellä kylmäaltistuksella saadaan ruskean rasvan määrää lisättyä ja sen rasvapitoisuutta alennettua. Tutkimukseemme osallistui eräs innokas avantouimari, jolla oli aivan hurja määrä ruskeaa rasvaa, Holstila naurahtaa.

Holstila kehitti ja testasi tutkimuksessaan magneettikuvausmenetelmiä ruskean rasvan tutkimusta varten. Samankaltaista työtä on tehty myös eri puolilla maailmaa.

– On hienoa ajatella, että omat varsin pienellä ja erikoistuneella alalla saadut tutkimustulokset ovat osa laajempaa lihavuustutkimustyötä, joka voi tulevaisuudessa ehkä vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, Holstila huomauttaa.

Holstilan aloittaessa tutkimustaan vuonna 2008 ruskean rasvakudoksen tutkimus ihmisillä oli vasta lapsenkengissä. Jo tutkimuksen alussa heräsi ajatus, että magneettikuvaus, jota laajasti käytetään potilailla erilaisten sairauksien ja vammojen diagnosoinnissa, olisi turvallinen ja tarkka menetelmä myös ruskean rasvan tutkimiseen. Magneettikuvauksessa on hyvä pehmytkudoskontrasti, ja menetelmä käyttää magneettikenttiä radioaktiivisen säteilyn sijasta.

Holstila vertaili väitöstutkimuksessaan erilaisia magneettikuvausmenetelmiä, jotka perustuvat erilaisiin fysikaalisiin ilmiöihin kudoksessa. Tärkeimpinä menetelminä käytössä olivat kemialliseen siirtymään sekä kudoksen T2-ajan kartoitukseen perustuvat kuvaukset.

Magneettikuvaus perustuu kudoksen vety-ytimien virittämiseen ulkoisella magneettikentällä. Kemiallisen siirtymän kuvantaminen perustuu siihen, että näillä vety-ytimillä on erilainen ympäristö riippuen siitä, sijaitsevatko ne rasva- vai vesimolekyylissä. Tämä vaikuttaa niiden pyörimisfrekvenssiin, ja tätä eroa voidaan mitata. T2*-aika on puolestaan kudoksen ominaisuus, joka kertoo, kuinka nopeasti kudoksen vetymolekyylit ajautuvat epäjärjestykseen sen jälkeen, kun niiden pyöriminen on tahdistettu ulkoisella magneettipulssilla. Tutkimuksessa molemmat menetelmät osoittautuivat toimiviksi ja täydensivät toisiaan.

– Magneettikuvaus on ajatuksena suorastaan runollinen. Elimistömme molekyylit ovat kuvauksessa hetken aikaa harmoniassa, ne ovat samansuuntaisia ja samassa tahdissa. Sitten palaamme taas luonnolliseen olotilaamme eli epäjärjestykseen. Magneettikuvauksen signaali eli kuva syntyy tästä, Holstila selittää.

Holstila totesi väitöstutkimuksessaan ruskean rasvan rasvapitoisuuden olevan itsenäinen merkki kehon insuliiniherkkyydestä. Näin ollen ruskean rasvan vähäisyys olisi sinällään diabeteksen riskitekijä.

– Jo pitkään on tiedetty, että kaikki lihavuus ja kaikki rasva eivät ole samanlaista. Erityisen vaarallisena on pidetty sisäelinten ympärillä sijaitsevaa ns. viskeraalirasvaa, jonka määrä on keskivartalolihavuudessa lisääntynyt, Holstila kertoo.

Holstila mittasi tutkimuksessaan tarkasti magneettikuvauksella erikseen ihonalaisen rasvan sekä viskeraalirasvan määrää. Tuloksista kävi ilmi, että ruskea rasva vaikutti laskennalliseen diabetesriskiin, vaikka näiden tunnettujen riskitekijöiden vaikutus eliminoitiin.

– Tutkimustulos painottaa sitä, että lihavuuden ja diabeteksen syy-seuraussuhteet ovat monimuotoisia. Nämä ovat yleisiä sairauksia, jotka aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja suuret kustannukset yhteiskunnalle. Jotta voisimme jatkossa kehittää uusia innovatiivisia hoitomenetelmiä, tulee meidän ensin ymmärtää näitä mekanismeja, Holstila toteaa.

Holstilan väitöstutkimuksen tulosten perusteella ruskea rasva saadaan magneettikuvauksella erottumaan tavanomaisesta valkoisesta rasvasta ilman aikaa vievää ja potilaalle epämiellyttävää kylmäaltistusta. Kudos näkyy anatomisena rakenteena riippumatta siitä, onko se aktivoitunut.

Toisaalta muiden asiasta julkaistujen tutkimusten perusteella ruskeassa rasvassa aktivaation myötä tapahtuvia vähäisiä muutoksia voidaan niitäkin arvioida toistetuilla magneettikuvauksilla. Magneettikuvausta voidaan toistaa samassa tutkimuksessa jatkuvasti, jolloin saadaan dynaaminen kuva kylmäaltistuksen aiheuttaman aktivaation myötä tapahtuvista muutoksista. Kuvauksia voidaan myös tehdä useilla eri kerroilla, jolloin voidaan tarkkailla esimerkiksi mahdollisten hoitojen ja elintapamuutosten aiheuttamaa kehitystä.

– Magneettikuvaus menetelmänä on monikäyttöinen, ja sillä voidaan tehdä monenlaisia kokeiluja, kun tiedetään sen olevan turvallinen, Holstila pohtii.

Holstila esittää väitöskirjansa Multimodality Imaging of Brown Adipose Tissue julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20. huhtikuuta.

Vastaväittäjänä on professori Osmo Tervonen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Parkkola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Holstila on syntynyt vuonna 1979 ja kirjoitti ylioppilaaksi Liedon lukiossa vuonna 1998. Holstila suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2004. Väitöksen alana on radiologia. Holstila työskentelee Turun yliopistollisen keskussairaalan kuvantamiskeskuksessa tuki- ja liikuntaelimistön radiologian erikoislääkärinä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7188-6.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Alkoholia enintään 5,5 prosenttia sisältävien juomien verkkokauppa aiotaan sallia

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt eduskunnan tahdon mukaisesti alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin eli erityisesti verkkokaupan säännösten selkiyttämistä. Työryhmä ehdottaa yksimielisessä esityksessään uuteen alkoholilakiin säännöksiä alkoholijuomien etämyynnin rajoittamisesta ja etämyyntiin liittyvien keskeisten käsitteiden määritelmistä. Samalla selvitettiin alkoholijuomien etämyynnin valvontaa sekä keinoja, joilla rajat ylittävän alkoholikaupan valmisteverot saataisiin nykyistä paremmin maksettua Suomeen.

Suomalainen saa liian vähän kuitua ruokavaliostaan

Tutkimusten mukaan lähes puolet suomalaisista kärsii ajoittain ikävistä vatsaoireista kuten ummetuksesta, ripulista, turvotuksesta ja vatsakivuista. Taustalla saattaa olla toiminnallisiin vatsavaivoihin luettava ärtyvän suolen oireyhtymä, mutta usein vaivaan löytyy syy ruokavaliosta ja elämäntavoista. Istumatyötä tekevillä liikkumattomuus ja epäsäännöllinen ruokailu altistavat vatsaoireille.

Työttömyysaste laskee edelleen Turussa nopeasti

Työttömyyden nopea laskutrendi jatkuu Turussa ja Turun seutukunnassa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni Turussa edellisvuoden maaliskuusta viisitoista prosenttia.

Auralaiskuski suistui Turuntieltä ojaan

Auralainen 1940-luvulla syntynyt mies kuljetti e perjantaina noin kello 13 henkilöautoa Turuntietä pitkin kohti Auraa, kun hän tuntemattomasta syystä menetti henkilöauton hallinnan ja suistui vastaantulevien kaistan yli ojaan.

Viron ykköskuorot Turun tuomiokirkossa perjantaina

Viron satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Turun tuomiokirkossa voi kuulla kuorokonsertin perjantaina klo 17. Tuomiokirkossa konsertoi perjantaina 27. huhtikuuta kello 17 peräti 170 laulajaa seitsemästä virolaisesta huippukuorosta.

Sairaanhoitajan muistot avaavat näkökulman jääkäriliikkeeseen, Lotta Svärd -järjestöön ja suomalaiseen SS-pataljoonaan

Elina Virtanen.

Turun yliopistossa väittelevä Elina Virtanen tarkastelee tutkimuksessaan jääkärien sairaanhoitajana toimineen Ruth Munckin (1886–1976) muistoja ja tulkintoja elämänsä kulusta. Henkilöhistoriallisten muistojen kautta Virtanen käsittelee yksilön historiallisen muistin rakentumista ja Suomen historiakulttuurisia muutoksia 1920-luvulta 1970-luvulle.

Urheilu

Ura haluaa houkutella nuoria lupauksia Kaarinaan

Kaarinan Ura nousi ensi kaudeksi Korisliigaan voittamalla 1. divisioona A:n. Ensi kaudella joukkue on haastaja, mutta päävalmentaja Kristian Palotie sanoo, ettei Kaarinassa lähdetä Korisliigaan rämpimään.

Kun Kristian Palotie keväällä 2017 allekirjoitti Ura Basketin kanssa päävalmentajasopimuksen puhuttiin Korisliigaan noususta maltillisella aikataululla. Nousu oli tavoitteena muutaman vuoden päästä. Kävi kuitenkin niin, että Kaarinassa juhlittiin nousua jo tänä keväänä. kun miesten 1. divisioona A:n loppuotteluissa HBA Märsky kaatui otteluvoitoin 3–1.

Jälkipeli: FBC Loiston kuusinkertaiset Suomen mestarit

Näillä FBC Loiston tytöillä on taskussaan jo kuusi salibandyn Suomen mestaruutta. Nea Keihäs (vas.), Ulla Valtola ja Iida Mettälä aloittivat salibandyn harrastamisen jo alakouluikäisinä. Kolmikon urheilulliset tavoitteet ovat korkealla aina maajoukkue-edustusta myöten.

Kuusi Suomen mestaruutta, hei! Lätkävalmentaja Hannu Jortikan meriittilista on komea, ja niin on myös FBC Loiston kolmen salibandyä pelaavan tytön saavutukset. Oletettavasti Nea Keihään , Ulla Valtolan ja Iida Mettälän mestaruuslista vielä pitenee.

Täysosuma
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
Jos ei oo varaa kauppakassiin, niin edes ostoskärryyn.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.