Rakkaus ja pelko näkyvät kaikkialla aivoissa, ei vain tietyssä osassa

Tunteet ovat tärkeässä osassa sosiaalisessa kanssakäymisessämme. Vihan ja ilon kaltaisten perustunteiden aivomekanismit muistuttavat eri ihmisillä toisiaan. Sosiaalisissa tunteissa, kuten kiitollisuudessa ja halveksunnassa, erot ovat selvästi suurempia.

Tunnetutkimuksessa on kilpailevia teorioita siitä, voidaanko tunteet nähdä vain tiettyjen aivoalueiden aktiivisuutena. Aalto-yliopiston uuden väitöstutkimuksen mukaan tunnetila vaikuttaa koko aivojen toimintaan sen sijaan, että yksittäiset tunteet paikantuisivat vain tietylle aivojen alueelle.

– Aivotutkimuksen näkökulmasta tunne on koko aivojen tila tietyllä ajanhetkellä. Aivot saattavat esimerkiksi tulkita tiettyjen toimintamallien, muistikuvien ja kehollisten muutosten kokonaisuuden vaikkapa vihan tunteeksi, kuvailee tohtorikoulutettava Heini Saarimäki.

Tutkimukseen osallistuneiden koehenkilöiden tunnetila herätettiin elokuvien, eläytymistehtävän tai tarinoiden avulla. Sen jälkeen koneoppimiseen perustuva luokittelualgoritmi opetettiin yhdistämään tietty tunne ja siihen liittyvä aivodata. Luokittelualgoritmia testattiin antamalla sille uutta aivodataa ja mittaamalla, kuinka hyvin algoritmi tunnistaa oikean tunnetilan pelkän aivodatan perusteella. Aivotoiminnan mittausmenetelmä perustuu aivojen veren happipitoisuudessa tapahtuvien muutosten mittaamiseen, ja sillä saadaan tietoa aivojen aktivoitumisesta millimetrien tarkkuudella.

Tutkijat olivat erityisen kiinnostuneita tunnekohtaisista aivokartoista eli tunteiden paikantumisesta koko aivojen eri alueille. Koko aivojen toimintaa analysoimalla luokittelualgoritmi voi onnistua päättelemään, mistä tunnetilasta on kyse.

Saarimäki ja hänen kollegansa havaitsivat, että perustunteilla, kuten vihalla, ilolla, surulla, pelolla, hämmästyksellä ja inholla, on jossain määrin samanlainen aivokartta eri ihmisten välillä. Perustunteet vaikuttavat olevan siis ainakin osin biologisesti määräytyneitä. Sosiaaliset tunteet – kiitollisuus, halveksunta, ylpeys ja häpeä – taas rakentuvat enemmän kokemuksen myötä. Niissä aivojen aktiivisuus on myös ihmisten välillä erilaisempi kuin perustunteissa.

Luokittelualgoritmi tekee enemmän virheitä niiden tunteiden erottelussa, joiden aivokartat ovat samankaltaisia. Tietoa voidaan verrata siihen, miten samankaltaisina ihmiset kokevat tietyt tunteet. Positiiviset tunteet, kuten ilo, rakkaus, kiitollisuus ja ylpeys, ovat sekä kokemuksen tasolla että aivoperustaltaan lähempänä toisiaan. Negatiiviset perustunteet, kuten pelko, viha ja suru puolestaan muodostavat oman, aivoperustaltaan samankaltaisen joukkonsa. Negatiivisten sosiaalisten tunteiden, kuten syyllisyyden, häpeän ja paheksunnan, aivoperustat ovat taas lähimpänä toisiaan ja ne poikkeavat perustunteiden vastaavista aivokartoista.

– Havaitsimme myös, että tunteiden luokittelutarkkuudessa on yksilöllisiä eroja esimerkiksi empatiakykyyn liittyen. Haluamme selvittää tarkemmin, miten yksilölliset erot esimerkiksi myötätunnossa ovat yhteydessä aivojen tunnejärjestelmien toimintaan, joten siitä on nyt käynnistymässä erillinen tutkimushanke, Saarimäki kertoo.

Tutkimuksen tuloksista on myös hyötyä hoidettaessa mielenterveyden häiriöitä tai muistisairauksia, joista molemmilla vaikuttaa olevan selkeä yhteys tunne-elämän häiriöihin. Eri tunteiden aivomekanismien parempi ymmärtäminen voi auttaa hoidon suunnittelussa ja oikeanlaisessa kohdentamisessa.

Saarimäki väittelee perjantaina 16. helmikuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Väittelijä löysi potentiaalisen PET-merkkiaineen sydämen vajaatoiminnan seurantaan

Max Kiugel.

Sydämen vajaatoiminta on palautumaton toimintahäiriö, joka johtaa elimistön metabolisten tarpeiden suhteen riittämättömään verenkiertoon. Sydämen vajaatoiminta kehittyy lähes 25 prosentille sydäninfarktista selvinneistä potilaista. Turun yliopistossa väittelevä Max Kiugel tutki molekulaarisia kohteita ja niihin soveltuvia merkkiaineita sydämen vajaatoiminnan PET-kuvantamista varten.

Toukokuussa tarvitaan paljon verenluovuttajia

Toukokuu on verenluovutusten kannalta usein vuoden haastavin kuukausi. Lämpenevät säät ja loppukevään kiireet saattavat viedä huomion, eivätkä toukokuulle osuvat monet arkipyhät auta asiaa. Sairaaloissa toiminta jatkuu kuitenkin normaaliin tapaan pitkälle kesään, joten potilaat tarvitsevat toukokuussakin 800 verenluovuttajan avun joka arkipäivä.

Juha Pesola VMP Groupin toimitusjohtajaksi

Juha Pesola.

Henkilöstöpalveluyritys VMP Groupin uudeksi toimitusjohtajaksi 17. toukokuuta alkaen on nimitetty Juha Pesola , joka on vuodesta 2015 työskennellyt konserniin kuuluvan VMP Varamiespalvelun toimitusjohtajana. Konsernin aikaisempi toimitusjohtaja Heimo Hakkarainen siirtyy VMP Groupin hallituksen jäseneksi.

Ruokahuoli yhdistää suomalaisia perheitä

Ruokahuoli yhdistää suomalaisia perheitä, kertoo S-ryhmän tekemä tuore asiakastutkimus. Huolta ja syyllisyyttä lastensa syömisistä kantaa neljännes lähes 2 000 vastaajasta. Joka kymmenes kokee olevansa huono vanhempi lastensa ruokatottumusten takia. Kolmannes vanhemmista näkee huomattavasti vaivaa lastensa fiksun syömisen varmistamiseksi.

Liikenneonnettomuuksissa lähes 60 uhria alkuvuonna

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) ennakkoraportti kuluvan vuoden tammi–huhtikuun kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on valmistunut. Ajanjaksolla sattui 50 kuolonkolaria, joissa menehtyi 57 henkilöä.

Urheilu

Menoviikko: Inter metsästää kotivoittoa

RoPSia vastaan kentälle juoksee vähähiuksisempi Mika Ojala. Cup-voitto vei Inter-ikonilta hiukset.

FC Inter palaa ensimmäistä kertaa kotiyleisön eteen Suomen Cupin voiton jälkeen lauantaina 26. toukokuuta. Tuolloin vastassa on yksi alkukauden positiivisimpia yllätyksiä Rovaniemen Palloseura, joka on ollut sekä pelillisesti että tuloksellisesti alkukauden paras joukkue.

F-rallisarjan kolmas osakilpailu ajetaan Raisiossa

Juhlavuottaan viettävä 30-vuotias Raision Urheiluautoilijat ry järjestää F-rallisarjan kolmannen osakilpailun eli Kaasujalka Rallin Varsinais-Suomen teillä lauantaina 26. toukokuuta

Menoviikko: Paroni ja muut urheilijasuuruudet

Jarno Saarinen on yksi Turkuun haudatuista urheilijasuuruuksista.

Tiistaina 22. toukokuuta tutustutaan kuolleisiin turkulaisiin urheilusuuruuksiin hautausmaan kävelykierroksella. Lähtö pari tuntia kestävälle kävelykierrokselle tapahtuu vanhan hautausmaan portilta Uudenmaantien varrelta kello 17. Matkaa kävelykierrokselle kertyy noin kolme kilometriä.

Täysosuma
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Rakkaus ei höyheniin katso.