Happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen kehitetään uusia menetelmiä

Suomen ympäristökeskus SYKE, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Åbo Akademi kehittävät kolmivuotisessa hankkeessa uusia menetelmiä happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen luotettavasti jo maasto-olosuhteissa. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on ehkäistä valumavesistä kaloille ja muille eliöstölle aiheutuvia haittoja sekä happamista sulfaattimaista aiheutuvia rakennusteknisiä ongelmia, joista osa liittyy nykyisin käytössä olevien tunnistamismenetelmien hitauteen.

Elokuussa käynnistyneessä hankkeessa kehitetään nykyisin käytössä olevien laboratoriomenetelmien tilalle uusia, nopeampia tunnistusmenetelmiä. Hankkeessa testataan lisäksi pohjoisen olosuhteissa muualla maailmassa käytössä olevia menetelmiä ja kevennetään olemassa olevia tunnistusmenetelmiä maasto- ja/tai kenttälaboratoriokäyttöön soveltuviksi. Tavoitteena on kehittää myös menetelmiä, joilla voidaan arvioida maaperän hapontuottokykyä eli happamoitumispotentiaalia, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi sulfaattimaiden riskiluokittelussa.

Pohjanlahden rannikolla on niin sanottu Litorina-alue, joka on Itämeren muinaisen vaiheen entistä merenpohjaa. Litorinameren hapettomille pohjille kerrostui aikoinaan pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä, ja maan kohoamisen seurauksena tätä muinaista merenpohjaa on nyt kuivalla maalla noin sata metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla rannikkovyöhykkeellä. Suomen kallioperässä esiintyy lisäksi paikoitellen hiiltä ja rikkiä sisältäviä mustaliuskejaksoja, jotka ovat alun perin syntyneet noin kaksi miljardia vuotta sitten merenpohjaan kerrostuneista liejuista.

Maaperän kuivattaminen ja kaivaminen näillä alueilla voi johtaa maaperässä olevan rikin hapettumiseen ja rikkihapon muodostumiseen. Näin syntyvät happamat ja metallipitoiset valumavedet voivat yhdessä aiheuttaa vakavaa haittaa alueiden alapuolisen vesistön eliöstölle kuten kaloille. Ympäristöongelmien lisäksi happamat sulfaattimaat aiheuttavat myös rakennusteknisiä ongelmia kuten teräs- ja betonirakenteiden syöpymistä.

Happamien sulfaattimaiden mahdollinen olemassaolo on tärkeää tiedostaa jo maankäytön suunnitteluvaiheessa tai viimeistään hankeaikana heti kun maaperän laatu on tunnistettu. Tällä hetkellä tunnistamisessa käytetään ns. inkubointimenetelmää, jossa maanäytteiden annetaan hapettua huoneenlämmössä 8–16 viikkoa. Hapettumistulosten odottaminen hidastaa monien hankkeiden etenemistä ja aiheuttaa toimijoille taloudellisia riskejä. Sekä toimijat että viranomaiset toivovat siksi nopeamman tunnistusmenetelmän kehittämistä inkubointimenetelmän tilalle.

Tarvetta on myös sulfaattimaiden happamoitumispotentiaalin arviointimenetelmälle. Nykyisessä inkubaatiomenetelmässä jo hyvinkin pieni sulfidipitoisuus voi aiheuttaa heikon puskurikyvyn maaperässä (mm. karkeat maalajit) maanäytteen happamoitumisen, vaikka kokonaishappotuotanto olisikin vähäistä. Happamoitumispotentiaalin luotettava arvioiminen mahdollistaisi eriasteisten käsittelytoimenpiteiden suunnittelun, sillä kaikki happamat sulfaattimaat eivät välttämättä vaadi yhtä voimakasta käsittelyä tai yhtä suuria toimenpiteitä. Happamuuspotentiaalin määrittämiselle ei tällä hetkellä vielä ole laajassa käytössä olevaa menetelmää.

Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto/Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, Vapo Oy, Ramboll Finland Oy, WSP Finland Oy, Oulun Energia Oy/Turveruukki Oy ja Maveplan Oy.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Tulipalo kerrostalossa Lausteella

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan kerrostalokaksiossa syttyi tulipalo Raatimiehenpolulla Lausteella maanantaina puolen päivän jälkeen.

Åbo Akademi viettää promootiota juhlavin menoin

Peter Vesterbacka.

Åbo Akademissa tohtoriksi väitellyitä vihitään juhlavin menoin tohtoreiksi Turun konserttitalossa perjantaina 25. toukokuuta. Kaikkiaan promovoidaan neljä riemutohtoria, 13 kunniatohtoria ja 91 tohtoriksi väitellyttä henkilöä. Promootio alkaa kello 12 Turun konserttitalon konserttisalissa.

Työryhmä uudistamaan urheilijaeläkejärjestelmää

Urheiluministeri Sampo Terho (sin.) on asettanut työryhmän uudistamaan urheilijaeläkejärjestelmää. Työryhmän selvittää uudistamisvaihtoehtoja ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annettuun lakiin. Työryhmän määräaika päättyy 31. elokuuta.

Ilmarisen suhdanneindeksi: Satama-alalla kovaa kasvua

Työntekijämäärät Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä kasvoivat maaliskuussa 5,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Satama-alalla kasvua oli 8,6 prosenttia, mikä on kovin luku kymmeneen vuoteen.

Samuel Eriksson voittoon Steinway-pianofestivaalilla

Samuel Eriksson.

Turun konservatoriossa opiskeleva Samuel Eriksson voitti lauantaina Helsingissä järjestetyn Steinway-pianokilpailun vanhimpien eli 15–17-vuotiaiden sarjan. Osallistujia kilpailun kolmessa sarjassa oli 41.

Rattijuoppo poimittiin Nauvon lossijonosta

Poliisi tavoitti lauantaina kello 18 miehen, jonka epäillään kuljettaneen henkilöautoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Vuonna 1985 syntynyt mieskuljettaja tavoitettiin autostaan Nauvon puolella olevasta lossijonosta.

Rattijuoppo suistui tieltä Paraisilla, puhalsi 1,69 promillea

Poliisi tavoitti lauantaina kello 2.55 Paraisilla Levontiellä vuonna 1999 syntyneen naisen, joka oli suistunut tieltä henkilöautollaan. Hän puhalsi alkometriin lukemat 1,69 promillea. Lukema ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan.

Urheilu

Menoviikko: Inter metsästää kotivoittoa

RoPSia vastaan kentälle juoksee vähähiuksisempi Mika Ojala. Cup-voitto vei Inter-ikonilta hiukset.

FC Inter palaa ensimmäistä kertaa kotiyleisön eteen Suomen Cupin voiton jälkeen lauantaina 26. toukokuuta. Tuolloin vastassa on yksi alkukauden positiivisimpia yllätyksiä Rovaniemen Palloseura, joka on ollut sekä pelillisesti että tuloksellisesti alkukauden paras joukkue.

F-rallisarjan kolmas osakilpailu ajetaan Raisiossa

Juhlavuottaan viettävä 30-vuotias Raision Urheiluautoilijat ry järjestää F-rallisarjan kolmannen osakilpailun eli Kaasujalka Rallin Varsinais-Suomen teillä lauantaina 26. toukokuuta

Menoviikko: Paroni ja muut urheilijasuuruudet

Jarno Saarinen on yksi Turkuun haudatuista urheilijasuuruuksista.

Tiistaina 22. toukokuuta tutustutaan kuolleisiin turkulaisiin urheilusuuruuksiin hautausmaan kävelykierroksella. Lähtö pari tuntia kestävälle kävelykierrokselle tapahtuu vanhan hautausmaan portilta Uudenmaantien varrelta kello 17. Matkaa kävelykierrokselle kertyy noin kolme kilometriä.

Täysosuma
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Rakkaus ei höyheniin katso.