Väitös: Varhaisen nivelreuman hoito vaatii aktiivista otetta myös lääkäriltä

Laura Kuusalo.
Laura Kuusalo. Kuva: Turun yliopisto

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan LL Laura Kuusalo selvitti, mitkä tekijät tehokkaan lääkehoidon lisäksi vaikuttavat intensiivisesti hoidetun varhaisen nivelreuman hoitotuloksiin. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi lääkäreiden tarkka hoitosuunnitelman noudattaminen ja tulehtuneiden nivelten hoitaminen paikallispistoksilla vaikuttavat hoidon tuloksiin.

Nivelreuma on yleisin tulehduksellinen nivelsairaus. Kyseessä on krooninen sairaus, joka johtaa hoitamattomana usein pysyviin nivelvaurioihin. Suomessa nivelreumaan sairastuu vuosittain noin 2000 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa on työikäisiä.

– Heti diagnoosin yhteydessä aloitettava, oireettomuuteen eli remissioon tähtäävä tehokas yhdistelmälääkehoito ja tiivis seuranta ovat varhaisen nivelreuman hoidon kulmakivet. Tehokkaan hoidon myötä suurin osa potilaista saavuttaa remission ja nivelvaurioiden syntyminen voidaan estää. Aina hoito ei kuitenkaan tehoa. Väitöskirjatutkimuksessani pyrin selvittämään, mihin tehokkaan lääkehoidon lisäksi tulisi kiinnittää huomiota, jotta yhä useampi saavuttaisi nivelreumaan sairastuttuaan remission, Kuusalo kertoo.

Kuusalon tutkimus osoitti, että lääkäreiden tarkka hoitosuunnitelman noudattaminen paransi hoitotuloksia. Tarkasti hoidetut potilaat saavuttivat viiden vuoden seurannassa oireettomuuden useammin ja tarvitsivat lääkitysmuutoksia harvemmin kuin potilaat, joiden hoidossa suunnitelmaa ei noudatettu tunnollisesti.

Myös kaikkien tulehtuneiden nivelten hoitaminen paikallisella glukokortikoidi-pistoksella osoittautui tärkeäksi. Potilaat, joiden kaikkia turvonneita niveliä ei paikallishoidettu, saavuttivat oireettomuuden harvemmin, ja heidän elämänlaatunsa oli huonompi verrattuna potilaisiin, joiden tulehtuneet nivelet hoidettiin paikallisesti.

– Väitöskirjatyöni perustuu kliiniseen tutkimukseen, jossa potilaita hoidettiin erittäin intensiivisesti ja suurin osa saavutti oireettomuuden. Siitä huolimatta pystyimme osoittamaan, että lääkärin hoitoon sitoutuminen ja nivelinjektioiden käyttö vaikuttavat hoitotuloksiin. Nivelinjektioiden aktiivisella käytöllä on Suomessa pitkät perinteet, mutta aihetta on tutkittu hyvin vähän, Kuusalo selittää.

Tutkimuksessa selvisi myös, että diagnoosivaiheessa potilaan itse ilmoittaman elämänlaadun tietyt osa-alueet ja ensimmäisen vuoden aikana koetut lääkehaitat saattavat auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on alentunut remission saavuttamisen todennäköisyys.

– Osa potilaista saattaa kokea lääkehaittoja muita herkemmin. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti heidän hoitomyöntyvyyteensä ja sitä kautta hoitotuloksiin, Kuusalo kertoo.

Uusi suomalainen nivelreuman kombinaatiohoito (NEO-REKO) -tutkimuksessa 99 varhaista nivelreumaa sairastavaa potilasta hoidettiin kaksi vuotta kolmen perinteisen reumalääkkeen, prednisolonin ja nivelensisäisten glukokortikoidi-injektioiden yhdistelmällä. Lisäksi potilaat satunnaistettiin saamaan biologista reumalääkettä tai lumelääkettä kuuden kuukauden ajan. Tiivistä seurantaa jatkettiin viisi vuotta.

Tutkimuksessa arvioitiin lääkärin hoitoon sitoutumisen, tulehtuneiden nivelten glukokortikoidi-injektiolla hoitamatta jättämisen ja ensimmäisen vuoden aikana koettujen haittatapahtumien aiheuttaman taakan vaikutus hoitotulokseen. Lisäksi selvitettiin, voidaanko remission saavuttamista ennustaa potilaiden diagnoosivaiheessa itse ilmoittamien toimintakyvyn, kipu- ja reumaoireiden, sekä elämänlaadun avulla.

LL Laura Kuusalo esittää väitöskirjansa Factors associated with improved outcomes in intensively treated early rheumatoid arthritis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12. tammikuuta.

Vastaväittäjänä on dosentti Markku Hakala (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Risto Tuominen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Kuusalo on syntynyt vuonna 1980 ja kirjoitti ylioppilaaksi Palokan lukiossa Jyväskylässä vuonna 1998. Korkeakoulututkintonsa (LL) Kuusalo suoritti Turun yliopistossa vuonna 2004. Väitöksen alana on sisätautioppi.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7067-4.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kiinteistönvälitysalan yritysten liikevaihto kasvoi

Kiinteistönvälitysalan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuonna 2017 yhteensä yli 590 miljoonan euron. Ala kirjasi kasvua yhteensä noin 4,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös alan henkilöstömäärä oli vuonna 2017 selvässä kasvussa edellisvuoteen verrattuna, arvioi Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

Turun Soitannollinen Seura juhlii perinteisin menoin

Turun Soitannollisen Seuran vuosijuhlakonsertti järjestetään perinteisin menoin lauantaina 20. tammikuuta kello 18 Sigyn-salissa. Turun Soitannollisen Seuran orkesterin kapellimestarina ja pianosolistina toimii Savonlinnan oopperajuhlien vastanimitetty Ville Matvejeff .

Sairaaloissa mahdollisuus äänestää ennakkoon presidentinvaaleissa

Lain mukaan myös sairaalat toimivat ennakkoäänestyspaikkoina. Sairaalassa saavat ennakkoon äänestää vain ne äänioikeutetut, jotka ovat sairaalassa hoidettavana. Ennakkoäänestyspaikassa äänestäjän on kyettävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Väitös: Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä vaikutuksia pohjoisen pienten jokien ja purojen eliöihin

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Katri Tolonen on tutkinut väitöstyössään Tenoon laskevia pieniä jokia ja puroja. Väitöstutkimuksen mukaan ympäristönmuutoksilla, kuten ilmastonmuutoksella, voi olla merkittäviä vaikutuksia pohjoisen pienten jokien ja purojen pohjan eliöihin. Väitös tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 19. tammikuuta.

Tunnetko jo Turun uuden keskustavision 2050?

Turun kaupunki esittelee Turun uutta keskustavisiota asukkaille torstaina 18. tammikuuta kello 18 Vanhalla Raatihuoneella Turkuseuran järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Keskustavisiota esittelee Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen . Tilaisuudessa on varattu aikaa keskustelulle ja yleisökysymyksille. Yhteistyössä Turun kaupungin kanssa järjestettävä tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Kuluttajan sähkölasku kallistui 20 euroa viime vuonna

Kuluttaja maksoi viime vuonna sähköstään keskimäärin 20 euroa edellisvuotta enemmän, kertoo Energiavirasto. Sähkölaskun nousu johtui sähkön siirtohintojen noususta. Sähkölaskussa siirtohintojen nousua kompensoi sähköenergian hinnan lasku.

Äitiyspakkauksen nimi säilyy ennallaan

Kela teki marraskuussa kyselyn 80-vuotiaan äitiyspakkauksen mahdollisesta uudesta nimestä. Lähes 60 prosenttia vastanneista halusi säilyttää nimen äitiyspakkauksena. Tuloksen valossa nimenvaihto ei ole perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan ajankohtainen.

Urheilu

Rasmus Tirronen jatkaa Tepsissä

Rasmus Tirronen.

TPS käyttää optionsa maalivahti Rasmus Tirrosen kanssa. 27-vuotias espoolaisvahti nähdään myös ensi kaudella mustavalkoisessa paidassa.

Mäkinen tähyää taas ratakuormureiden EM-sarjaan

Mika Mäkinen ajoi edellisen kerran ratakuorma-autojen EM-sarjaa vuonna 2013. Tuolloin hän sijoittui yhteispisteissä kahdeksanneksi.

Auralainen Mika Mäkinen tähtää kaudeksi 2018 ratakuorma-autojen kuninkuusluokkaan eli ratakuorma-autojen EM-sarjaan. Mäkinen nähdään kuluvan vuoden aikana varmuudella osassa EM-sarjan osakilpailuja, mutta koko sarjan kiertäminen on vielä auki.

Jälkipeli: Juuso Wahlsten antoi hyvät elämäneväät pojilleen

Wahlstenin kiekkomiehet on saatu samaan kuvaan. Sami (vas.) ja Jali saapuivat Suomeen ulkomailta juhlistamaan isä-Juuson 80-vuotissynttäreitä. Turun Palloseura järjesti Juhani Wahlstenille ikimuistoiset syntymäpäiväjuhlat Turkuhallissa.

Visionääri, ajattelija, uudistaja, kouluttaja, opettaja, jääkiekkoleijona…lista on pitkä. Viime lauantaina 80 vuotta täyttänyttä kiekkolegenda Juhani Wahlstenia on tituleerattu lukemattomin ilmaisuin. Yksi lause tiivistää turkulaisen kiekkolegendan elämän: Jos jääkiekkoa ei olisi keksitty, " Juuso " olisi sen keksinyt.

Tomas Hradecky tekee paluun kasvattajaseuransa TPS:n riveihin

Tomas Hradecky

TPS saa alkavalle Veikkausliigakaudelle tutun vahvistuksen, kun keskikenttäpelaaja Tomas Hradecky palaa takaisin kasvattajaseuransa riveihin. 25-vuotias Hradecky on solminut TPS:n kanssa kauden 2018 kattavan sopimuksen.

TPS Salibandy Suomen seitsemänneksi suurin, FBC Turku sijalla 17

Salibandyn suosio jatkuu rekisteröityjien pelaajien ja harrastajien määrällä mitattuna. Vuoden 2017 viimeisen päivän (31.12.) lukema on 59 791 henkilöä. Tästä määrästä Salibandyliiton lisenssinhaltijoita on 57 330.

Jälkipeli: Salibandy veti Kupittaan palloiluhallin täyteen

FBC Turun kotiottelu keräsi reilusti yli tuhat katsojaa. Määrä on seurahistorian suurin ja eräs Suomen suurimmista Divarin yleisömääristä.

Turkulainen salibandy todisti yhden päivänä aikana, miksi laji on uuden Kupittaan palloiluhallin suurin käyttäjä. Yhteensä noin 4 000 katsojaa kahteen peliin on saavutus, josta moni olisi kateellinen. Viisaasti koko halli katsomotiloineen oli varattu päivän salibandyotteluille.

Täysosuma
Ei ole kesäeinehiä!
Ei ole kesäeinehiä!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Hän on varjoaankin nopeampi.
Hän on varjoaankin nopeampi.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.