Maailmassa teurastetaan vuosittain yli kymmenen eläintä yhtä ihmistä kohden

Francesca Allievi. Francesca Allievi. Kuva: Heikki Saarinen

Lihankulutus on kasvanut maailmanlaajuisesti 1960-luvulta lähtien. Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa lihankulutus on vähentynyt viime vuosikymmenen aikana, mutta Itä-Aasiassa se on kasvanut kymmenkertaisesti. Francesca Allievi analysoi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa lihankulutusta maailmanlaajuisesti.

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että eri alueet ympäri maailman kehittyvät kohti samankaltaisia lihankulutustapoja. Eläintuotteiden tuottamiseen tarvittava maa-ala vähenee, mutta lihan keskimääräinen kulutus ja teurastettujen eläinten määrä ovat nousussa.

Francesca Allievi ryhmitteli väitöstutkimuksessaan maailman maat kymmeneen alueeseen sijainnin ja keskimääräisen tulotason mukaan. Hän tarkasteli naudan, sian ja siipikarjan kulutusta, eläinten tuottamiseen tarvittavaa maan määrää ja asukasta kohden teurastettujen eläinten lukumäärää kuvaavien indikaattoreiden arvoja vuosina 1962–2009.

– Lähentymisarvioissa kävi ilmi, että jotkut rikkaimmista alueista, esimerkiksi Pohjois-Amerikka ja Oseania sekä Pohjois-Eurooppa, ovat vähentäneet lihankulutustaan viime vuosikymmenen aikana, vaikka globaalilla tasolla lihan kulutus on kasvanut tasaisesti 60-luvulta lähtien. Tämä on seurausta muun muassa Itä-Aasian kulutustasojen 10-kertaisesta kasvusta. Tällä hetkellä maailmanlaajuisena keskiarvona yli 10 eläintä teurastetaan asukasta kohden vuodessa. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 63 miljardin eläimen teurastamista vuosittain, Allievi sanoo.

Lihankulutuksen suuntaukset asettavat runsaasti painetta ympäristöresursseihin, sillä esimerkiksi vesistöjen pilaantuminen ja kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät, mutta myös maankäytössä tapahtuu muutoksia. Allievin mukaan tämä on erityisen ilmeistä Amazonin alueella tapahtuvien metsähakkuiden kohdalla, jossa alkuperäismetsiä muutetaan laidunmaiksi tai eläinten ruokintaan tarkoitetun soijan viljelysmaaksi.

– Luonnon monimuotoisuudestaan tunnetun Perun Madre de Dios -alueen analyysi korosti, kuinka läheinen yhteys lisääntyneen lihan kysynnän ja paikallisen metsien hävittämisen välillä on. Vaikutus näkyy etenkin teiden lähellä sijaitsevilla alueilla, mukaan lukien valtamerten välille rakennetut maita yhdistävät tiet, Allievi kertoo.

Laaja-alaisen aineiston analyysin tulokset osoittavat Allievin mukaan ennennäkemätöntä ympäristön hätätilannetta.

– Valtioiden hallinnot ovat näennäisesti kykenemättömiä käsittelemään ruokajärjestelmän haasteiden monimutkaisuutta ja kiireellisyyttä. Ruoan ja maatalouden rooli on välttämätön ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta: maailmanlaajuinen väestönkasvu yhdistettynä keskiluokan kasvuun ja sen kulutustasoon asettavat kriittistä painetta luonnonvaroille, Allievi toteaa.

Tarkastellessaan ruokaan liittyviä poliittisia ja ravitsemuksellisia linjauksia maailmanlaajuisesti, Allievi havaitsi yleisesti puutteita lihankulutuksen vähentämisen tukemisessa ja siten kestävän ruokavalion edistämisessä.

– Vain harvoissa maissa ravitsemukselliset linjaukset sisältävät tällaisia suosituksia ja usein nämä harvatkin ohjeistukset ovat liian epämääräisiä. Tämä voi jatkossa haitata tietoisuuden lisäämistä aiheesta laajemmin kansalaisten keskuudessa. Ruokaan liittyvässä poliittisessa keskustelussa kestävyys tulisi määritellä aiempaa laajemmin. Lisäksi huomiota täytyy kiinnittää myös kehittyvien maiden ravitsemuksellisiin ja sosioekonomisiin olosuhteisiin. Tässä mielessä olisi käytettävä kokonaisvaltaisempia lähestymistapoja kansanterveydellisten poliittisten linjausten kehittämiseksi ja niiden edistymisen seurantaan. Lähtökohtana tulisi olla, että ihmisen ja ympäristön terveydentilaa voidaan parantaa samanaikaisesti riippumatta siitä, onko ylituotanto tai nälkä keskeisin kysymys, Allievi sanoo.

Allievin mukaan viestintää ja vuoropuhelua tulisi toteuttaa sekä tutkijoiden, johtajien, kouluttajien, maanviljelijöiden että poliittisten päättäjien välillä.

– Potentiaali muutokselle on suuri, erityisesti akateemisella kentällä on käyttämättömiä resursseja. Saavutettavat edut voisivat olla merkittäviä, jos maatalouden toimiala voisi saada tietoa akateemiselta kentältä ja sen epämuodollisten koulutuskäytäntöjen kautta. Muutoksen luominen alkaa tarjoamalla kuluttajille selkeää ja kattavaa tietoa yhdistettynä elintarvikekoulutukseen, jonka avulla mahdollisimman moni voi olla täysin tietoinen ruokavalintojensa seurauksista, Allievi toteaa.

MSc Francesca Allievi esittää väitöskirjansa Meat consumption as a wicked problem: evidence from data and policies julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 14. joulukuuta.

Vastaväittäjänä on professori Idil Gaziulusoy (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Risto Kalliola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

Allievi on syntynyt vuonna 1984 Italiassa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) vuonna 2007 Politecnico di Milanossa Italiassa. Väitöksen alana on maantiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7014-8.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Juha Pesola VMP Groupin toimitusjohtajaksi

Juha Pesola.

Henkilöstöpalveluyritys VMP Groupin uudeksi toimitusjohtajaksi 17. toukokuuta alkaen on nimitetty Juha Pesola , joka on vuodesta 2015 työskennellyt konserniin kuuluvan VMP Varamiespalvelun toimitusjohtajana. Konsernin aikaisempi toimitusjohtaja Heimo Hakkarainen siirtyy VMP Groupin hallituksen jäseneksi.

Ruokahuoli yhdistää suomalaisia perheitä

Ruokahuoli yhdistää suomalaisia perheitä, kertoo S-ryhmän tekemä tuore asiakastutkimus. Huolta ja syyllisyyttä lastensa syömisistä kantaa neljännes lähes 2 000 vastaajasta. Joka kymmenes kokee olevansa huono vanhempi lastensa ruokatottumusten takia. Kolmannes vanhemmista näkee huomattavasti vaivaa lastensa fiksun syömisen varmistamiseksi.

Liikenneonnettomuuksissa lähes 60 uhria alkuvuonna

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) ennakkoraportti kuluvan vuoden tammi–huhtikuun kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on valmistunut. Ajanjaksolla sattui 50 kuolonkolaria, joissa menehtyi 57 henkilöä.

Valaistustyö sulkee ajokaistan Satakunnantiellä

Valaistustyö sulkee maanantaista alkaen vasemmanpuoleisen ajokaistan Satakunnantiellä Lukkosepänkadun ja Pryssinkadun välillä. Ajokaista on suljettu päivittäin kello 8.30–15.

Löytyykö Suomen etevin lajittelija Turusta?

Roskienlajittelun SM-kisojen osakilpailu järjestettiin viime vuonna Raisiossa Myllyssä.

Torstaina lajitellaan jälleen kilpaa, tällä kertaa kauppakeskus Skanssissa. Viides osakilpailu järjestetään yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) kanssa. Skanssissa vierailee myös LSJH:n Pop up -lajitteluasema, johon voi maksutta tuoda vaarallisia jätteitä, pienelektroniikkaa ja poistotekstiilejä.

Kansanedustaja Kärnä: Turun kaupungin heikko hankintaosaaminen vaarantaa turkulaislasten terveyden

Keskustan kansanedustaja ja lähiruoka-aktivisti Mikko Kärnä ilmoittaa tiedotteessaan olevansa järkyttynyt Turun Sanomien julkistamasta tiedosta, jonka mukaan Turun kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa syödyn lihan kotimaisuusaste on vähäinen. Turussa ulkomaisen lihan osuus kaikesta käytetystä on lähes kolmannes, kun verrokkikunnissa kotimaisuusaste on 99 prosenttia.

Urheilu

Menoviikko: Inter metsästää kotivoittoa

RoPSia vastaan kentälle juoksee vähähiuksisempi Mika Ojala. Cup-voitto vei Inter-ikonilta hiukset.

FC Inter palaa ensimmäistä kertaa kotiyleisön eteen Suomen Cupin voiton jälkeen lauantaina 26. toukokuuta. Tuolloin vastassa on yksi alkukauden positiivisimpia yllätyksiä Rovaniemen Palloseura, joka on ollut sekä pelillisesti että tuloksellisesti alkukauden paras joukkue.

F-rallisarjan kolmas osakilpailu ajetaan Raisiossa

Juhlavuottaan viettävä 30-vuotias Raision Urheiluautoilijat ry järjestää F-rallisarjan kolmannen osakilpailun eli Kaasujalka Rallin Varsinais-Suomen teillä lauantaina 26. toukokuuta

Menoviikko: Paroni ja muut urheilijasuuruudet

Jarno Saarinen on yksi Turkuun haudatuista urheilijasuuruuksista.

Tiistaina 22. toukokuuta tutustutaan kuolleisiin turkulaisiin urheilusuuruuksiin hautausmaan kävelykierroksella. Lähtö pari tuntia kestävälle kävelykierrokselle tapahtuu vanhan hautausmaan portilta Uudenmaantien varrelta kello 17. Matkaa kävelykierrokselle kertyy noin kolme kilometriä.

Täysosuma
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Rakkaus ei höyheniin katso.