Syöpäsäätiöltä 6,5 miljoonan ennätysapurahat syöpätutkimukseen

Syöpäsäätiö jakaa ennätykselliset 6,5 miljoonaa apurahoina syöpätutkimukselle. Kolme tutkimusryhmää sai kukin kolmivuotisen suurapurahan laajojen tutkimushankkeiden toteuttamiseksi sekä miesten että naisten yleisimmän syövän voittamiseksi. Syöpäsäätiö rahoittaa lisäksi miljoonalla eurolla munasarjasyövän tutkimusta Suomen Akatemian ja säätiöiden yhteishankkeessa.

– Syöpäsäätiön vuosittainen apurahaprosessi on tutkijalle erittäin nopea. Se kirittää näin osaltaan tutkimuksen edistysaskelia ja säästää monen tutkijan työaikaa, kuvailee Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.

Syöpäsäätiö sai viime vuonna lahjoituksia 7,1 miljoonaa euroa. Lahjoitusvaroista suurin osa pystytään jakamaan jo tänä vuonna tutkijoille.

– Lahjoittajamme ovat aivan keskeisessä roolissa siinä, että nämä tutkijat voivat tehdä huippututkimusta syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä hyväksi.

Syöpäsäätiö toimii kokonaan lahjoitusvaroin. Se kasvatti tänä vuonna apurahasummaansa viime vuoteen nähden miljoonalla eurolla. Säätiön rahoitus syöpätutkijoille on merkittävässä roolissa julkisen tutkimusrahoituksen vähennyttyä. Valtion budjetissa terveydenhuoltoalan tutkimukseen kohdennetut määrärahat ovat pienentyneet vuosina 2011–16 reaalisesti 63 prosenttia.

Professori Anssi Auvisen tutkimusryhmälle Tampereelle myönnettiin Syöpäsäätiön 450 000 euron apuraha eturauhassyövän seulonnan kehittämiseen: Satunnaistettu koe kolmiportaisesta eturauhassyövän seulonnasta. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää, voidaanko eturauhassyövän seulontaa kehittää niin, että päästäisiin eroon PSA-testauksen tuomista turhista syöpädiagnooseista ja näiden seurauksena turhaan elämänlaatua heikentävistä hoidoista. Tällä hetkellä käytössä ei ole luotettavaa seulontamenetelmää eturauhassyövän löytämiseksi.

Tutkimuksessa pyritään löytämään menetelmä, jolla rajataan jatkotutkimukset vain niihin miehiin, joilla eturauhasyövän riski on suurentunut myös muulla tavoin kuin PSA:lla arvioituna. Uudessa seulontahankkeessa ne miehet, joilla PSA on koholla, ohjataan jatkoselvittelyihin ensin muiden veritestien avulla ja sen jälkeen tarvittaessa magneettikuvauksen avulla. Varsinaiset diagnostiset tutkimukset rajataan niihin miehiin, joilla on kaikkien kolmen testin perusteella suurentunut aggressiivisen eturauhassyövän vaara.

– Tämä on looginen seuraava askel eturauhassyövän seulonnan mahdollisuuksien selvittämisessä. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ja rekisterit tarjoavat ainutlaatuiset puitteet tutkimukselle eikä vastaavaa tutkimusta voitaisi toteuttaa juuri missään muualla kuin Suomessa, Anssi Auvinen tähdentää.

– Projektin takana on laaja yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden, useiden yksiköiden ja kahden paikkakunnan välillä.

Auvinen on aiemmilla Syöpäsäätiön apurahoillaan tutkinut muun muassa sitä, mikä ryhmä hyötyisi eniten eturauhassyövän seulonnoista

Professori G. Steven Bovan tutkimusryhmälle Tampereelle myönnettiin Movember-rahaston 300 000 euron apuraha Korkean riskin eturauhassyövän etäpesäkkeiden molekylääriseen jäljittämiseen.

– Tutkimuksessamme käytämme uusia metodeja jäljittääksemme DNA-mutaatioiden anatomista historiaa tutkimukseen lupautuneilla miehillä, joilla on suuren riskin eturauhassyöpä. Näiden mutaatioiden avulla yritämme määrittää eturauhasen ulkopuolelle leviävien haitallisten solujen tärkeimmät molekylääriset ominaisuudet. Yritämme tunnistaa miten näitä soluja voi kontrolloida tai pysäyttää käyttämällä olemassa olevia lääkkeitä tai muita hoitoja. Me kerromme miehiä hoitaville lääkäreille hoidoista, joita voidaan käyttää näille miehille personoiduissa kliinisissä kokeissa.

– Tutkimuksen päämääränä on löytää oikeat hoidot kaikille potilaille, joilla on äskettäin diagnosoitu korkean riskin eturauhasen syöpä, selittää Bova tutkimustaan.

Professori Robert Winqvistin työryhmälle Ouluun myönnettiin 450 000 euron Roosa nauha -apuraha tutkimukseen: Perinnöllinen alttius rintasyöpään: tekijät, vaikutusmekanismit, tautimallintaminen ja kliininen merkitys

Winqvist tutkimusryhmineen pyrkii tunnistamaan uusia ja erityisesti suomalaisessa väestössä tärkeitä rintasyövän synnynnäisiä haittatekijöitä, sekä ymmärtämään näiden solubiologisia vaikutusmekanismeja ja syövän käyttäytymiseen liittyviä erityispiirteitä.

– Tutkimustiimimme on jo pitkään työskennellyt perinnöllisen rintasyöpäalttiuden parissa. Rintasyövälle altistavien geenien tunnistaminen auttaa löytämään ne henkilöt, joilla on suurentunut sairastumisriski ja tarjoamaan heille muun muassa tehostettua syöpäseurantaa. Näin mahdollinen kasvain voidaan löytää aikaisessa vaiheessa, jolloin potilailla on myös parhaat edellytykset selvitä syövästä. Toistaiseksi tärkein alkuperäislöydöksemme liittyy PALB2-geeniin, jonka rintasyöpään altistavat mutaatiot ovat osoittautuneet kliinisesti merkittäviksi sekä Suomessa että muualla maailmassa, kertoo Winqvist.

– Perinnöllisten syöpäalttiustekijöiden solubiologisia vaikutuksia ja molekyläärisia yhteyksiä paremmin tuntemalla luodaan edellytyksiä myös yhä tehokkaampien syöpähoitojen kehittämiselle. Paremman selviytymisen lisäksi, korkean perinnöllisen syöpäriskin omaavien henkilöiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla sekä tehostetulla syöpäseurannalla voidaan mahdollisesti osa kalliista ja pitkittyneistä syöpähoidoista välttää. Hyvin varustetun tutkimusympäristön lisäksi translationaalinen perustutkimustyö vaati onnistuakseen riittäviä tutkimusresursseja.

Winqvist on aiemmin tunnistanut Syöpäsäätiön apurahalla tutkimuksessaan joukon uusia DNA-vauriovasteeseen liittyviä rintasyöpäalttiusgeenejä.

Syöpäsäätiö myönsi lisäksi Roosa nauha -rahastostaan miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemian Tieteellä terveyteen (TERVA) -tutkimusohjelmaan. Syöpäsäätiön tuki kohdistui akatemiatutkija Liisa Kaupin koordinoimaan munasarjasyöpään liittyvään tutkimukseen: Potilaiden välinen lääkevasteen vaihtelu syöpähoidoissa

Ensi vuoden alussa käynnistyvässä TERVA-tutkimusohjelmassa rahoitetaan hankekonsortioita, jotka etsivät ratkaisuja rohkeilla tutkimusavauksilla suomalaisten kansanterveydellisiin ongelmiin.

Akatemiatutkija Liisa Kaupin koordinoimassa hankkeessa ovat mukana tutkijat Sampsa Hautaniemi, Sakari Hietanen, Mikko Niemi ja Eija Pirinen.

– Nykyisellään syöpälääkkeiden tehossa on suuria eroja munasarjasyöpäpotilaiden välillä johtuen potilaskohtaisesta syöpäsolutoimintojen vaihtelusta. Tavoitteenamme on luoda molekyylimittauksiin perustuva malli, jonka avulla voidaan räätälöidä potilaille nykyistä yksilöllistetympi munasarjasyövän lääkehoito. Syöpälääkkeiden paremmasta tehosta ja pienemmistä sivuvaikutuksista hyötyisivät paitsi potilaat, myös terveydenhuoltojärjestelmämme, kertoo Kauppi.

– TERVA-ohjelma on merkittävä avaus syöpätutkimuksenkin näkökulmasta. Se antaa Syöpäsäätiölle mahdollisuuden yhdessä Suomen Akatemian kanssa tukea usean tutkijan yhteistä innovatiivista hanketta, kertoo Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.

Munasarjasyöpä on tappavin gynekologinen syöpä. Sen hoidon kehittäminen vaatii merkittäviä tutkimusläpimurtoja. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista 40–50 prosenttia munasarjasyöpäpotilaista on elossa. Selviytyminen riippuu taudin tyypistä ja levinneisyydestä sekä ensileikkauksen tuloksesta. Esimerkiksi niistä potilaista, joiden tauti ei ole levinnyt munasarjojen ulkopuolelle, viiden vuoden kuluttua on elossa 83–90 prosenttia.

Syöpäsäätiön apurahaa jaettaan nyt 88 tutkijalle tai tutkimusryhmälle eri syöpien perustutkimukseen, tehostuviin hoitoihin, elämänlaatuun ja syövän ehkäisyyn. Kun mukaan lasketaan keväällä jaetut vuoden 2017 matka-apurahat 70 717 euroa, yhteensä 146 tutkijaa saa tukea Syöpäsäätiöltä.

Syöpäsäätiö tukee Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksen, Suomen Syöpärekisterin tutkimustyötä 1 150 000 eurolla. Summa sisältää rekisterin osana toimivan Joukkotarkastusrekisterin syöpäseulontoihin kohdistuvan tutkimuksen. Syöpärekisterin tutkimuksen avulla syövän syyt tunnetaan paremmin ja syöpään liittyviä kuolemien määrää on onnistuttu vähentämään. Syöpärekisterin ansiosta Syöpäjärjestöt on maailman syöpäjärjestöjen joukossa edelläkävijä tieteellisiin tuloksiin perustuvassa kansanterveystyössä. Suomen Syöpäinstituutin Säätiö saa tukea 300 000 euroa ja Pohjoismaiden syöpätutkimusrahasto 138 000 euroa.

Tänä syksynä jaettiin viimeiset Movember-keräyksen lahjoituksista tulleet apurahat eturauhassyöpätutkimukseen. Syöpäsäätiö rahoittaa Movember-yhteistyön päättymisestä huolimatta tulevaisuudessa yhtä merkittävillä summilla eturauhassyöpätutkimusta. Viime vuonna se esimerkiksi rahoitti eturauhassyövän tutkimusta lähes 800 000 eurolla muista kuin Movember-tuotoista. Varoja eturauhassyövän tutkimukseen myönnetään, kuten tänäkin vuonna niin Pelasta miehet -keräyksestä kuin Syöpäsäätiön yleisistä lahjoitusvaroista.

Syöpäsäätiön työtä voi tukea monella tavalla, muun muassa ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi tai lahjoittamalla kertasumman säätiölle. Testamenttivarat tuovat merkittävän osan lahjoitustuotoista. Syöpäsäätiön suurin keräys on Roosa nauha.

Joka päivä yli 80 suomalaista saa syöpädiagnoosin. Säätiö on ollut mukana vaikuttamassa siihen, että yhä useampi voittaa vaikean sairauden: kun toiminnan alussa vain kolmannes syöpään sairastuneista voitiin parantaa, nykyään jo kaksi kolmesta paranee.

Syöpäsäätiö on osa Syöpäjärjestöjä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

MLL:n Varsinais-Suomen piirille uusi puheenjohtaja

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:lle on valittu uusi puheenjohtaja. Jussi Mertsola valittiin piirin syyskokouksessa torstaina. Professori Mertsola on Tyksin Lasten ja nuorten klinikan ylilääkäri.

Reetta Isotupa-Siltanen vuoden hantvärkkäri

Reetta Isotupa-Siltanen.

Turun Yrittäjät ry on valinnut vuoden 2017 hantvärkkäriksi kuvantekijä Reetta Isotupa-Siltasen . Hän yhdistää töissään kuvituskuvia itse maalaamiinsa osiin. Hän tekee työt käsin leikkaamalla, liimaamalla ja maalaamalla puulevyille. Kuvaoriginaalit skannataan ja painetaan korteiksi ja printeiksi kirjapainossa Kaarinassa. Kollaasitöiden lisäksi Isotupa-Siltanen tekee taidenukkeja paperimassasta ja kankaasta.

Uusiutuvan energian osuus väliaikaisesti lievään laskuun viime vuonna

– Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on ollut nousussa viime vuotta lukuun ottamatta. Huolimatta hakkeen kulutuksen kääntymisestä jälleen kasvuun, laski uusiutuvan energian osuus viime vuonna 39 prosenttiin, kun se vuonna 2015 oli 39,3 prosenttia, toteaa toimialapäällikkö Markku Alm , jonka kokoama Uusiutuvan energian toimialaraportti julkistettiin torstaina Turussa järjestetyn Energiavaikuttajaseminaarin yhteydessä.

Keskustelua äitien kesken

Turun Kriisikeskus järjestää yksin odottaville äideille keskusteluillan maanantaina 27. marraskuuta kello 17–20. Tapaamisen tarkoituksena on antaa mahdollisuus luottamukselliselle ajatusten vaihtamiselle sekä tarjota käytännön tietoa yksinhuoltajuuteen liittyvistä asioista.

Persimon viihtyy juustoilla

Oranssi ja makea persimon on löytänyt tiensä yhä useampien juustolautaselle. Pienet ruskeat pilkut persimonin pinnassa kertovat siitä, että hedelmä on kypsä ja erittäin makea. Soseuta herkkuhedelmät jäätelön tai rahkan päälle tai villiinny hiukan ja viipaloi ne juustolautaselle: feta, vuohenjuusto, sinihomejuusto ja gouda rakastavat persimonin makeutta.

Konsankujalta puretaan kaksi rakennusta

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päätti keskiviikkona, että osoitteissa Konsankuja 18 ja 19 sijaitsevat rakennukset puretaan.

Kaupunki
Kaupunki

Pimeisiin pyöriin jaetaan valoja Turussa

Turun polkupyöräilijät ry ja kuntapäättäjät jakavat pyöränvaloja valottomiin pyöriin Valaistu!-tempauksessa tänään torstaina 17–19 Turun Tuomiokirkkotorilla. Yhdistys juhlistaa alkanutta pyöräilytalvea liikenneturvallisuusaiheella ja kiinnittää pyöränvaloja ohi ajaviin valottomiin pyöriin. Tapahtumaan on kutsuttu Turpon kuntavaaliteesit allekirjoittaneita kuntapäättäjiä ja muita luottamushenkilöitä. Paikalla myös Turun kaupungin edustaja.
Urheilu

Hannu Kuru Turun Palloseuraan, TPS solmi useita jatkosopimuksia

Hannu Kuru pelaa loppukauden TPS-paidassa.

Viime kaudet Tutossa pelannut TPS-kasvatti Hannu Kuru siirtyy loppukaudeksi Turun Palloseuraan. 24-vuotiaan hyökkääjän sopimus TPS:n kanssa kattaa myös ensi kauden. TPS on solminut jatkosopimukset Elias Karvosen , Teemu Väyrysen , Jani Forsströmin ja Lucas Ekeståhl-Jonssonin kanssa.

Jälkipeli: Hirvensalossa toivotaan aikaista talvea

Tämä olisi unelma. Hirvensalon hiihtokeskuksessa toivotaan lumista talvea. Talousmurheista huolimatta tämä kausi on turvattu, mutta tulevaisuus askarruttaa Turun Slalomseuran jäseniä.

Eipä käy kateeksi. Turun Slalomseuran puheenjohtaja Jari Lehtisen puhelin soi lähes taukomatta. Hirvensalon hiihtokeskuksen toiminnasta vastaavan urheiluseuran puuhaihmiset ovat saaneet kääriä hihansa. On pakko painaa pitkää päivää, jotta hiihtokeskuksen rinteet voitaisiin avata myös tänä talvena.

Vuoden 2020 Kalevan kisat järjestetään Turussa kolmen seuran yhteistyönä

Kalevan kisat oteltiin Turussa viimeksi vuonna 2011. Kuvassa Salon Vilppaan korkeushyppääjä Miia Kurppa.

Turun Urheiluliitto, Turun Toverit, Turun Weikot Yleisurheilu ja Paavo Nurmi Gamesia järjestävä PN Turku Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen vuoden 2020 Kalevan kisojen järjestämisestä Turussa 13. – 16.8.2020. Samalla Paavo Nurmi Festival -tapahtumia vuodesta 2013 asti toteuttaneen seurayhtymän yhteistyö tiivistyy entisestään.

Täysosuma
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Nyt meni painiksi!
Nyt meni painiksi!
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?
Hjälp!
Hjälp!