Väittelijä: Immanuel Kantin filosofiaa ei ole kytketty riittävällä tarkkuudella historialliseen yhteyteensä

Markus Nikkarla. Markus Nikkarla. Kuva: Turun yliopisto

Valtiotieteiden maisteri Markus Nikkarla esittää Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että tutkijat eivät ole asettaneet Immanuel Kantin filosofiaa riittävällä tarkkuudella historialliseen kontekstiinsa. Väittelijä tarttuu tutkimuksessaan tähän tehtävään ja esittää, että Kantin tulkintayrityksiä kohdanneet vaikeat ongelmat ovat näin ratkaistavissa.

Kantin filosofialla on ollut valtaisa vaikutus länsimaiseen ajatteluun. Esimerkiksi ihmisoikeuksien kannalta keskeinen ihmisarvon käsite pohjautuu Kantin moraalifilosofiaan. Väitöskirjan aiheena olevat kategorioiden transsendentaaliset deduktiot muodostavat Kantin pääteoksen Puhtaan järjen kritiikin tärkeimmän argumentin, jolla hän pyrki oikeuttamaan ajattelumme perustavien käsitteiden soveltamisen havaitsemaamme todellisuuteen. Tällainen perustava käsite on esimerkiksi kausaliteetin käsite. Aihe kuuluu teoreettiseen filosofiaan, mutta sen merkitys ei rajoitu pelkästään siihen.

– Kant oli systemaattinen filosofi, joten nämä deduktiot ovat ensiarvoisen tärkeitä koko hänen filosofiansa ymmärtämisen kannalta. Hänen moraalifilosofiansa perustana oleva käsitys tahdonvapauden mahdollisuudesta pohjautuu juuri näille deduktioille, Nikkarla huomauttaa.

Suuren filosofisen mielenkiintonsa vuoksi Kantin transsendentaalisia deduktioita on tutkittu huomattavan paljon. Ne ovat kuitenkin osoittautuneet myös äärimmäisen vaikeiksi ymmärtää. Valtavasta tutkimuskirjallisuuden määrästä huolimatta tutkijat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen edes siitä, mitä Kant tarkalleen ottaen pyrkii todistamaan ja mitä hän käyttämillään termeillä tarkoittaa.

– Sitähän voisi luonnehtia jopa jonkinlaiseksi skandaaliksi, ettei näin merkittävää todistusta ole kyetty ymmärtämään. Tilannetta voisi verrata vaikkapa matematiikan kuuluisaan Fermat’n lauseeseen, joka oli satoja vuosia todistamatta. Kantin deduktiot ovat tavallaan vielä hankalampi tapaus, koska hänen esittämänsä todistus on saatavilla suoraan kirjasta lukemalla. Sitä ei vain ole kyetty ymmärtämään, Nikkarla luonnehtii.

Tälle epäonnistumiselle Nikkarla tarjoaa väitöskirjassaan selityksen pureutumalla seikkaperäisesti siihen filosofiseen kontekstiin, jossa Kant esitti deduktionsa. Tutkimuksen keskeisenä väitteenä on, että Kantin ajattelua on tulkittu anakronistisesti tutkijoiden omista lähtökohdista. Tämä ilmenee Nikkarlan mukaan ennen kaikkea tutkijoiden keskuudessa nousseessa kiistassa siitä, ajatteliko Kant havaintosisältöjemme olevan käsitteellisiä vai ei-käsitteellisiä.

– Tässä tulkinnallisessa kiistassa on kyse käsitteellisen ajattelumme ja mielen ulkoisen todellisuuden suhdetta koskevasta ongelmasta. Tämä on aivan perustavimpia filosofisia ongelmia, eikä sitä ole edelleenkään ratkaistu. Kant kyllä pyrki vastaamaan juuri tähän kysymykseen, mutta esitän väitöskirjassani, että hänen käsityksensä havaintosisällöstä ei ollut niin suoraviivainen kuin tutkijoilla on ollut tapana olettaa. Meillä saattaa hyvinkin olla tässä opittavaa Kantilta, Nikkarla pohtii.

Nikkarla rakentaa historiallisen tarkastelunsa pohjalta transsendentaalisista deduktioista uuden tulkinnan, jonka hän väittää välttävän ne ongelmat, joihin aikaisemmat tulkinnat ovat johtaneet. Nikkarla haluaa tuoda esiin myös astetta vaatimattomamman tavoitteen tutkimukselleen.

– Kantin transsendentaaliset deduktiot lukeutuvat filosofian historian vaikeimpiin argumentteihin, ja niiden tulkitseminen on varsin monitahoinen tehtävä. Jos tutkimukseni pystyy viemään tässä keskustelua eteenpäin, sekin on jo merkittävä saavutus, Nikkarla päättää.

VTM Markus Nikkarla esittää väitöskirjansa Kant's Transcendental Deductions: A New Elucidation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 21. lokakuuta.

Vastaväittäjänä on professori Houston Smit (University of Arizona, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Olli Koistinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

Nikkarla on syntynyt vuonna 1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1991 Kastun lukiossa Turussa. Nikkarla suoritti korkeakoulututkintonsa (VTM) vuonna 2000 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on filosofia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6946-3.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Pyöräilijä putosi Aurajokeen

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan polkupyöräilijä putosi Aurajokeen myöhään torstaina illalla Itäisellä Rantakadulla.

Rengasalan tekninen foorumi: Nastarenkaat pitäisi sallia jo lokakuussa

Talvirengaspakko on voimassa joulu-, tammi- ja helmikuussa. Nastarenkaita saa käyttää 1. marraskuuta alkaen sekä aina silloin, kun keli sitä edellyttää. Kitkarenkaiden käytölle ei ole rajoituksia, joten ne voi laittaa alle jo ennen sesonkiruuhkia.

Muuttuva saaristolinnusto -iltamat juhlistaa 25-vuotiasta Arkipelagia-seuraa

Haahkakannat taantuvat ulkosaaristossa, merikotkalla sen sijaan menee mukavasti. Saaristolinnuston muutoksia ja niiden syitä esitellään 24. lokakuuta Muuttuva saaristolinnusto -iltamissa, jotka samalla juhlistavat 25-vuotiaan Saaristomeren suojeluyhdistyksen, Arkipelagia-seuran, toimintaa.

Eväitä ihmisten ymmärtämiseen

Tutkija Thomas Erikson on perehtynyt ihmisten vuorovaikutukseen erilaisissa yhteisöissä. Hänen teoksensa Idiootit ympärilläni – kuinka ymmärtää muita ja itseäni (Atena) esittelee neljä erilaista käyttäytymismallia.

Tukiperheitä tarvitaan taas lisää

Turun kaupungilla on yli sadan tukea tarvitsevan lapsen jono tukiperheisiin. Tukea kaipaavan perheen lapsi käy tukiperheessä yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tukiperheenä voi toimia niin pariskunta kuin yksinasuva tai perhe, jossa on jo lapsia.

Turun Vasemmistoliiton kunnallistoimikunta: Kunnallisen varhaiskasvatuksen akuutti pula paikattava

Turun Vasemmistoliitto vaatii, että Turku tekee koko kaupungin kattavan selvityksen varhaiskasvatuksen nykytilasta. Selvityksessä on osoitettava ne alueet, joilla varhaiskasvatuspaikkojen lisätarve on kiireellisin. Lisäksi on valmistauduttava palvelutarpeen kasvuun arvioimalla, millä Turun alueilla varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa eniten lähivuosina.

Satelliittiseuranta auttaa metsälain valvonnassa

Suomen metsäkeskus on mukana hankkeessa, jossa seurataan metsien hakkuita satelliittiteknologian avulla. Metsäkeskus on verrannut satelliittikuvausaineistoa metsänkäyttöilmoituksiin ja tarkastanut niissä havaittuja eroavaisuuksia maastossa. Pilotin tulokset ovat lupaavia. Satelliittikuvien avulla voidaan parantaa metsälain valvontaa ja kohdentaa maastotarkastuksia vaikuttavimpiin kohteisiin.

Kaupunki
Urheilu

Joni Piirainen kirjoitti urheilijoiden kokemista vaikeuksista

Tällä viikolla julkaistava Urheilun selviytyjät on Joni Piiraisen ensimmäinen tietokirja.

– Minulla oli halu tehdä erilainen urheilukirja. Halusin tehdä sellaisen urheilukirjan, joka jättää lukijaan muistijäljen. Halusin muistuttaa myös, että myyttisten urheilusankareiden elämä on todellisuudessa pahimmillaan kaikkea muuta kuin julkisuudessa näkyvä kuva, toteaa turkulainen urheilutoimittaja Joni Piirainen .

TPS Ykkösen yleisöennätykseen

TPS kiinnostaa Turussa Ykkösessäkin.

TPS:n yleisökeskiarvo jalkapallon Ykkösessä oli tänä vuonna komeasti 2 274 katsojaa ottelua kohden. Lisäys viime kauden keskiarvoon oli yli 600 katsojaa. TPS:n kauden yleisökeskiarvo on myös Ykkösen kaikkien aikojen ennätys.

Tuto Hockey teki tappiota, mutta konserniyhtiö Kupittaan Palvelu voittoa

Tuton katsojakeskiarvo on Mestiksen korkein.

Tuto Hockey Oy teki viime tilikaudella (1.5.2016–30.4.2017) 844 000 euron liikevaihdolla 54 000 euron tappiollisen liiketuloksen. Tuton liikevaihto laski 10,1 prosenttia (-94 500 euroa) edellisestä tilikaudesta. Tytäryhtiö Kupittaan Palvelun liikevaihto sen sijaan kasvoi +28,6 prosenttia (+74 100 euroa) ja oli 333 000 euroa, ja sillä ravintolayhtiö teki 26 500 euroa voittoa.

Jälkipeli: FBC Turku on edelläkävijä

FBC Turku haluaa vakiinnuttaa paikkansa toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, vaikka kausi ei ole alkanut vielä ihan toivotulla tavalla.

Kaikki sai alkunsa yli parikymmentä vuotta sitten muutaman joukkueen ympärille perustetusta seurasta. Aikuisikään ehtinyt FBC Turku on kasvattanut jäsenmääräänsä useilla sadoilla. Nyt salibandyn erikoisseura on yksi Turun suurimmista urheiluseuroista.

Otteluanalyysi: Inter löysi tehot lopussa

Interin loppurynnistys oli liikaa HIFK:lle.

Inter katkaisi yli kahden kuukauden voitottomien kotiotteluiden putkensa maanantai-iltana. Tappio oli HIFK:lle katkera, sillä tappion myötä karsinnat ovat jälleen askeleen lähempänä. Interille kolme pistettä taas tiesi sitä, että joukkue varmisti lopullisesti sarjapaikkansa.

Juha Malisesta Pikkuhuuhkajien luotsi

U21-maajoukkueen päävalmentaja Tommi Kautonen jättää tehtävänsä. Uudeksi Pikkuhuuhkajien päävalmentajaksi on nimitetty Juha Malinen , joka päättää pestinsä Rovaniemen Palloseurassa kuluvan kauden jälkeen ja ottaa vastuulleen maajoukkuetehtävät.

Täysosuma
Nyt meni painiksi!
Nyt meni painiksi!
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?
Hjälp!
Hjälp!
Ja kuka se sinä olet?
Ja kuka se sinä olet?
Päätöntä menoa.
Päätöntä menoa.
Kierrätyskamaa nämä aatteetkin nykyään.
Kierrätyskamaa nämä aatteetkin nykyään.
Maistui varmaan makoisalta.
Maistui varmaan makoisalta.
Ikuisella kunniakierroksella.
Ikuisella kunniakierroksella.