Rintasyöpä suomalaisten yleisin syöpätauti

Uudessa The Economist Intelligence Unitin tekemässä selvityksessä on tarkasteltu rintasyöpäpotilaiden työssä käyntiä eri Euroopan maissa. Raportti kattaa Suomen lisäksi yhdeksänmaata. Rintasyöpäpotilaiden työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen ja kuntoutus vaihtelevat selvityksen mukaan huomattavasti eri maissa. Suomen tilanne arvioitiin selvityksessä melko hyväksi. Kehitysalueiksi tunnistettiin työnantajapuolen tuki ja kuntoutus.

The Economist Intelligence Unit (EIU) on 10. lokakuuta julkaissut Pfizerin rahoittaman The Road to Better Normal -raportin eurooppalaisten työikäisten rintasyöpäpotilaiden työssä käymisestä. Raportissa todetaan, että rintasyöpään sairastunut jatkaa työssä käymistä harvemmin kuin itse toivoisi. Työssä käymisen jatkaminen merkitsee monelle normaalielämän jatkuvuutta, kun taas työssä käynnin lopettaminen saattaa tarkoittaa eristäytymistä. Potilaat kaipaavat myös nykyistä enemmän tukea hoitohenkilökunnalta ja työnantajaltaan.

Rintasyöpä on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen haaste, sillä vuosittain noin 5 000 rintasyöpään sairastuvasta yli puolet on työikäisiä. Rintasyöpä aiheuttaa joka kymmenennen työikäisen naisen kuoleman. Suomessa rintasyöpään menehtyy joka vuosi yli 800 naista, joiden rintasyöpä on levinnyt muualle kehoon.

Selvityksen mukaan kolme viidestä paikalliseen rintasyöpään sairastuneesta suomalaisesta käy töissä 2–3 vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Selvitys totesi tuloksen tältä osin kohtuullisen hyväksi verrattuna muiden selvityksessä olleiden maiden vastaavaan tilanteeseen tai suomalaiseen terveiden verrokkiväestöön. Rintasyövän sairastaneet jäävät Suomessa kuitenkin eläkkeelle keskimäärin aiemmin kuin terveet kollegansa.

Kyky voida jatkaa työelämässä on keskeistä monien syöpäpotilaiden elämässä, ja työhön palaava syöpään sairastunut tarvitsee ensisijaisesti tukea jaksamisessa.

– Tällä hetkellä psyykkinen tuki hoitojen aikana on riittämätöntä etenkin hoitojen päättyessä ja arjen alkaessa, mikä heijastuu jaksamisen ja mielenterveyden haasteina. Tukea kaivataan syöpään sairastumisen jälkeen myös työnhaussa ja työhön paluun konkreettisissa kysymyksissä, kertoo Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Minna Anttonen.

Anttosen mukaan myös henkinen jaksaminen tulisi paremmin huomioida läpi koko palvelunkäyttäjän hoitopolun diagnoosin saamisesta töihin paluuseen tai työnhakuun asti. Pätkätöitä tekevillä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevilla ei useinkaan ole työterveyshuollon tukea.

Hyviäkin kokemuksia on: Monilla työpaikoilla on huomioitu syöpäselviytyjän erityistarpeet ja jaksaminen esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta lyhennettyyn työpäivään, muutettu työnkuvaa ja suhtauduttu asianmukaisesti työntekijään. Suomen Syöpäpotilaat ry:n kolmivuotinen STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen) rahoittama työelämähanke Elossa ja osallisena, myös työelämässä! tarjoaa vertaistukea, kannustusta, tietoa, verkostoja ja tapahtumia. Anttonen kertoo, että lokakuussa alkavat Helsingissä ryhmät Taukohuone ja Työmatka sekä myöhemmin syksyllä Minä, syöpä ja työ -teemasarjan tilaisuudet. Alkuvuodesta 2018 toiminta laajenee myös Pirkanmaalle ja myöhemmin Pohjois-Karjalaan sekä digimuodossa koko Suomeen.

EIU:n selvityksessä ei käsitellä levinneeseen rintasyöpään sairastuneiden työssä käyntiä. Levinneeseen rintasyöpään sairastuneen on yleisesti mahdollista siirtyä sairauseläkkeelle. Osa kuitenkin haluaisi vielä käydä töissä.

– Esimerkiksi solunsalpaajahoidoista potilaille voi kehittyä haittavaikutuksia, kuten voimakasta uupumusta tai pahoinvointia, joiden vuoksi työssä käyminen ei olekaan mahdollista. Täsmälääkkeet yleensä tuottavat vähemmän ja lievempiä sivuoireita, eli siksi työssä käyminen onnistuu paremmin kuin sytostaattihoidon aikana, toteaa Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n puheenjohtaja Anu Niemi.

Rintasyöpä on suomalaisten yleisin syöpätauti. Suomessa rintasyöpään sairastutaan keskimäärin useammin kuin monissa muissa Euroopan maissa: joka kahdeksas suomalainen nainen saa rintasyövän jossain vaiheessa elämäänsä. Tällä hetkellä maassamme elää noin 67 000 rintasyövän sairastanutta tai sitä sairastavaa naista. Riski sairastua rintasyöpään kasvaa iän myötä. Yli puolet rintasyövistä todetaan kuitenkin alle 65-vuotiailla.

Paikallisen rintasyövän ennuste on hyvä: yli 90 prosenttia paikalliseen rintasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta. Levinneeseen rintasyöpään sairastuu vuosittain lähes tuhatnaista. Näiden naisten keskimääräinen elinaika on 2–3 vuotta taudin toteamisesta.

Suomen syöpärekisterin ennusteen mukaan rintasyöpien määrän odotetaan nousevan seuraavan lähes kymmenen vuoden aikana nykyisestä 5 000 tapauksesta 6 400 vuosittaiseen tapaukseen.

Raportin tulokset perustuvat kymmenen Euroopan maan terveydenhuollon asiantuntijoiden haastatteluihin. Selvityksen toteuttanut Economist Intelligence Unit käytti myös lääketieteellisiä ja muita tietokantoja. Työtä ohjasi kansainvälinen terveydenhuollon ammattilaisista koostunut toimikunta. Selvityksessä tarkasteltiin kymmenen Euroopan maan rintasyöpäpotilaiden ja rintasyövästä parantuneiden, mahdollisuuksia palata työelämään: mitä esteitä paluussa kohdattiin ja mitä tukea paluussa tarvittaisiin. Selvitykseen osallistui kymmenen maata: Belgia, Tanska, Iso-Britannia, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia ja Alankomaat. Selvityksen on rahoittanut Pfizer.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Pyöräilijä putosi Aurajokeen

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mukaan polkupyöräilijä putosi Aurajokeen myöhään torstaina illalla Itäisellä Rantakadulla.

Rengasalan tekninen foorumi: Nastarenkaat pitäisi sallia jo lokakuussa

Talvirengaspakko on voimassa joulu-, tammi- ja helmikuussa. Nastarenkaita saa käyttää 1. marraskuuta alkaen sekä aina silloin, kun keli sitä edellyttää. Kitkarenkaiden käytölle ei ole rajoituksia, joten ne voi laittaa alle jo ennen sesonkiruuhkia.

Muuttuva saaristolinnusto -iltamat juhlistaa 25-vuotiasta Arkipelagia-seuraa

Haahkakannat taantuvat ulkosaaristossa, merikotkalla sen sijaan menee mukavasti. Saaristolinnuston muutoksia ja niiden syitä esitellään 24. lokakuuta Muuttuva saaristolinnusto -iltamissa, jotka samalla juhlistavat 25-vuotiaan Saaristomeren suojeluyhdistyksen, Arkipelagia-seuran, toimintaa.

Eväitä ihmisten ymmärtämiseen

Tutkija Thomas Erikson on perehtynyt ihmisten vuorovaikutukseen erilaisissa yhteisöissä. Hänen teoksensa Idiootit ympärilläni – kuinka ymmärtää muita ja itseäni (Atena) esittelee neljä erilaista käyttäytymismallia.

Tukiperheitä tarvitaan taas lisää

Turun kaupungilla on yli sadan tukea tarvitsevan lapsen jono tukiperheisiin. Tukea kaipaavan perheen lapsi käy tukiperheessä yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tukiperheenä voi toimia niin pariskunta kuin yksinasuva tai perhe, jossa on jo lapsia.

Turun Vasemmistoliiton kunnallistoimikunta: Kunnallisen varhaiskasvatuksen akuutti pula paikattava

Turun Vasemmistoliitto vaatii, että Turku tekee koko kaupungin kattavan selvityksen varhaiskasvatuksen nykytilasta. Selvityksessä on osoitettava ne alueet, joilla varhaiskasvatuspaikkojen lisätarve on kiireellisin. Lisäksi on valmistauduttava palvelutarpeen kasvuun arvioimalla, millä Turun alueilla varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa eniten lähivuosina.

Satelliittiseuranta auttaa metsälain valvonnassa

Suomen metsäkeskus on mukana hankkeessa, jossa seurataan metsien hakkuita satelliittiteknologian avulla. Metsäkeskus on verrannut satelliittikuvausaineistoa metsänkäyttöilmoituksiin ja tarkastanut niissä havaittuja eroavaisuuksia maastossa. Pilotin tulokset ovat lupaavia. Satelliittikuvien avulla voidaan parantaa metsälain valvontaa ja kohdentaa maastotarkastuksia vaikuttavimpiin kohteisiin.

Kaupunki
Urheilu

Joni Piirainen kirjoitti urheilijoiden kokemista vaikeuksista

Tällä viikolla julkaistava Urheilun selviytyjät on Joni Piiraisen ensimmäinen tietokirja.

– Minulla oli halu tehdä erilainen urheilukirja. Halusin tehdä sellaisen urheilukirjan, joka jättää lukijaan muistijäljen. Halusin muistuttaa myös, että myyttisten urheilusankareiden elämä on todellisuudessa pahimmillaan kaikkea muuta kuin julkisuudessa näkyvä kuva, toteaa turkulainen urheilutoimittaja Joni Piirainen .

TPS Ykkösen yleisöennätykseen

TPS kiinnostaa Turussa Ykkösessäkin.

TPS:n yleisökeskiarvo jalkapallon Ykkösessä oli tänä vuonna komeasti 2 274 katsojaa ottelua kohden. Lisäys viime kauden keskiarvoon oli yli 600 katsojaa. TPS:n kauden yleisökeskiarvo on myös Ykkösen kaikkien aikojen ennätys.

Tuto Hockey teki tappiota, mutta konserniyhtiö Kupittaan Palvelu voittoa

Tuton katsojakeskiarvo on Mestiksen korkein.

Tuto Hockey Oy teki viime tilikaudella (1.5.2016–30.4.2017) 844 000 euron liikevaihdolla 54 000 euron tappiollisen liiketuloksen. Tuton liikevaihto laski 10,1 prosenttia (-94 500 euroa) edellisestä tilikaudesta. Tytäryhtiö Kupittaan Palvelun liikevaihto sen sijaan kasvoi +28,6 prosenttia (+74 100 euroa) ja oli 333 000 euroa, ja sillä ravintolayhtiö teki 26 500 euroa voittoa.

Jälkipeli: FBC Turku on edelläkävijä

FBC Turku haluaa vakiinnuttaa paikkansa toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, vaikka kausi ei ole alkanut vielä ihan toivotulla tavalla.

Kaikki sai alkunsa yli parikymmentä vuotta sitten muutaman joukkueen ympärille perustetusta seurasta. Aikuisikään ehtinyt FBC Turku on kasvattanut jäsenmääräänsä useilla sadoilla. Nyt salibandyn erikoisseura on yksi Turun suurimmista urheiluseuroista.

Otteluanalyysi: Inter löysi tehot lopussa

Interin loppurynnistys oli liikaa HIFK:lle.

Inter katkaisi yli kahden kuukauden voitottomien kotiotteluiden putkensa maanantai-iltana. Tappio oli HIFK:lle katkera, sillä tappion myötä karsinnat ovat jälleen askeleen lähempänä. Interille kolme pistettä taas tiesi sitä, että joukkue varmisti lopullisesti sarjapaikkansa.

Juha Malisesta Pikkuhuuhkajien luotsi

U21-maajoukkueen päävalmentaja Tommi Kautonen jättää tehtävänsä. Uudeksi Pikkuhuuhkajien päävalmentajaksi on nimitetty Juha Malinen , joka päättää pestinsä Rovaniemen Palloseurassa kuluvan kauden jälkeen ja ottaa vastuulleen maajoukkuetehtävät.

Täysosuma
Nyt meni painiksi!
Nyt meni painiksi!
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?
Hjälp!
Hjälp!
Ja kuka se sinä olet?
Ja kuka se sinä olet?
Päätöntä menoa.
Päätöntä menoa.
Kierrätyskamaa nämä aatteetkin nykyään.
Kierrätyskamaa nämä aatteetkin nykyään.
Maistui varmaan makoisalta.
Maistui varmaan makoisalta.
Ikuisella kunniakierroksella.
Ikuisella kunniakierroksella.