Ahmadi ja Eloranta: Turusta pitää saada syrjinnästä vapaa alue

Berhan Ahmadi. Berhan Ahmadi. Kuva: Riitta Salmi

SDP:n kaupunginvaltuutetut Berhan Ahmadi ja Eeva-Johanna Eloranta jättineet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Turun kaupunki julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia vammaisista on kokenut syrjintää viime vuoden aikana. Asenteita vammaisia kohtaan pidetään Suomessa huonona tai erittäin huonona. Työsuojeluviranomaisen valvonnan mukaan touko–kesäkuussa eteläsuomalaisissa työpaikkailmoituksissa oli 60 tapauksessa hakukriteereinä perusteita, joiden voidaan katsoa olevan syrjiviä. Useimmissa näistä hakijalta edellytettiin Suomen kansalaisuutta, suomen äidinkieltä tai tiettyä ikää, ilman että tähän oli hyväksyttävää työstä johtuvaa perustetta.

– Monet vähemmistöryhmät kuten maahanmuuttajat, romanit, saamelaiset, vammaiset henkilöt, uskonnollisiin vähemmistöihin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat joutuvat vihapuheen ja häirinnän kohteeksi. Tällä on suuri vaikutus kohteeksi joutuneiden turvallisuuden tunteeseen ja jopa psyykkiseen terveyteen, Ahmadi ja Eloranta toteavat.

Ahmadin ja Elorannan mukaan vihapuhetta ja häirintää kohdataan kaduilla, parkkipaikoilla, puistossa ja muissa julkisissa paikoissa. Toiseksi eniten sitä koetaan internetissä, erityisesti yleisillä keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Osa vihapuheesta kohdistuu suoraan henkilöön, mutta usein koko vähemmistöryhmään.

– Yleisimmin vihapuhe tai häirintä on sanallista loukkaamista, nimittelyä tai nöyryytystä. Esimerkiksi maahanmuuttaja joutuu julkisella paikalla kokemaan usein solvausta tai kommentointia ulkonäkönsä tai vieraskielisyytensä takia ennestään tuntemattoman henkilön taholta. Monet jopa välttävät joitakin paikkoja, koska pelkäävät joutuvansa vihapuheen tai häirinnän kohteeksi, Ahmadi kertoo.

– Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat yleisimmin sukupuolittunutta halventamista tuntemattomalta tekijältä. Romanit puolestaan kokevat vihapuhetta tai häirintää erityisesti palvelutilanteissa. Vammaiset ovat kertoneet kokevansa syrjintää myös palvelujärjestelmän taholta, Eloranta kertoo.

Syrjinnästä vapaa alue -kampanja on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa yhdenvertaisuuden periaatteeseen. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista. Kampanjassa on syrjinnästä vapaiksi alueiksi julistautunut jo 1 000 organisaatiota eri puolilta Suomea. Myös Turun kaupungin olisi syytä julistautua syrjinnästä vapaaksi valtuutetut esittävät. Berhan Ahmadi on Syrjinnästä vapaa alue-kampanjan suojelija.

Turku sitoutuisi kohtelemaan kaikkia henkilöitä yhdenvertaisesti riippumatta henkilön sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Se tiedottaisi kaikille julistautumisesta syrjinnästä vapaaksi alueeksi

Turku laittaisi Syrjinnästä vapaa alue -merkin näkyvästi esille organisaation tiloissa ja sitoutuisi ottamaan kaikki ilmoitukset ja epäilykset syrjinnästä vakavasti

Kampanjaa toteuttavat yhteistyössä oikeusministeriön kanssa toteuttavat Ihmisoikeusliitto ry., Nuorisoyhteistyö Allianssi, Seta ry., Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto ry Fimu ry., Vammaisfoorumi ry.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Matka väsymyksen ytimeen

Turkulainen tietokirjailija Tuula Vainikainen pureutuu väsymyksen syihin kirjassaan Miksi aina väsyttää – Irti uupumuksen noidankehästä (Kirjapaja). Kirjassa käsitellään unta ja unettomuutta sekä unta heikentäviä tekijöitä. Pitkät yöunetkaan eivät aina pidä väsymystä loitolla.

Vähävaraisille tarjolla ruokaa kauppatorilla itsenäisyyspäivänä

Perinteikästä vähävaraisten itsenäisyyspäiväjuhlaa vietetään Turun Kauppatorilla 6. joulukuuta kello 13–15. Tapahtuman järjestää Operaatio Ruokakassi ry jäsenseurakuntineen ja -järjestöineen. Ohjelmassa on ruokakassien jako sekä ruokailu. Tarjolla on maksutta kuumaa keittoa soppatykistä sekä kahvitarjoilu. Jaossa on myös talvivaatteita.

Nordea: Suomalaiset käyttävät jouluun hieman alle 500 euroa

Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset aikovat käyttää tänä vuonna jouluun keskimäärin 490 euroa henkilöä kohden. Joululahjoihin suunnitellaan käytettävän noin 290 euroa ja muihin joulukuluihin 200 euroa. Tänä vuonna Nordean joulukyselyssä ovat mukana myös yli 65-vuotiaat. He suunnittelevat käyttävänsä jouluun hieman keskimääräistä enemmän, noin 510 euroa henkeä kohden.

Naantalin kalantutkimusasema myytiin yli 400 000 eurolla

Verkkohuutokauppa Huutokaupat.comissa myynnissä olleen merenrantakiinteistön myyntihinnaksi tuli 411 000 euroa. Lähes kolme kuukautta kestänyt huutokauppa huipentui maanantai-iltana, kun kaksi huutajaa kirittivät hinnan lopulliselle tasolleen.

Joka viides lapsi ja nuori on yksinäinen

Tänä syksynä vietetään lastenviikkoa teemalla ”Lapsella on oikeus harrastaa”. Joka kolmas lapsi ja nuori on ilman harrastusta ja joka viides lapsi ja nuori on yksinäinen. Harrastus on paikka, jossa lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, solmii ystävyyssuhteita, ja on tasa-arvoinen muiden kanssa.

Avoimet työpaikat kiinnostivat jonoksi asti

Rekryexpoon tutustui 3 600 messukävijää.

Messukeskuksessa keskiviikkona ensimmäistä kertaa järjestetty Rekryexpo sai väkijoukot massoittain liikkeelle. Messupäivän aikana 63 yrityksen esittelemiin avoimiin työpaikkoihin tutustui 3 600 messukävijää.

Vesijohtoverkoston vuotoihin valuu viidennes vedestä

Suomessa vesiverkoston vuotoihin valuu keskimäärin hukkaan 20 prosenttia vesilaitoksen tuottamasta vedestä. Se on vuorokaudessa jopa 50 miljoonaa litraa vettä, joka näkyy myös kuluttajille kasvavina hintoina. Verkoston vuotojen määrä kasvaa lähitulevaisuudessa, koska suurin osa verkoston putkistosta on käyttöikänsä päässä.

Kaupunki
Urheilu

Jälkipeli: Hirvensalossa toivotaan aikaista talvea

Tämä olisi unelma. Hirvensalon hiihtokeskuksessa toivotaan lumista talvea. Talousmurheista huolimatta tämä kausi on turvattu, mutta tulevaisuus askarruttaa Turun Slalomseuran jäseniä.

Eipä käy kateeksi. Turun Slalomseuran puheenjohtaja Jari Lehtisen puhelin soi lähes taukomatta. Hirvensalon hiihtokeskuksen toiminnasta vastaavan urheiluseuran puuhaihmiset ovat saaneet kääriä hihansa. On pakko painaa pitkää päivää, jotta hiihtokeskuksen rinteet voitaisiin avata myös tänä talvena.

Vuoden 2020 Kalevan kisat järjestetään Turussa kolmen seuran yhteistyönä

Kalevan kisat oteltiin Turussa viimeksi vuonna 2011. Kuvassa Salon Vilppaan korkeushyppääjä Miia Kurppa.

Turun Urheiluliitto, Turun Toverit, Turun Weikot Yleisurheilu ja Paavo Nurmi Gamesia järjestävä PN Turku Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen vuoden 2020 Kalevan kisojen järjestämisestä Turussa 13. – 16.8.2020. Samalla Paavo Nurmi Festival -tapahtumia vuodesta 2013 asti toteuttaneen seurayhtymän yhteistyö tiivistyy entisestään.

Aatsinki ja Härkönen U18-leirille

Alle 18-vuotiaiden, eli vuonna 2000 syntyneiden, tyttöjen maajoukkue leireilee marras-joulukuun taitteessa. Leirille on TPS:sta valittu Amalia Härkönen ja Amanda Aatsinki . Aatsinki korvaa leiriryhmässä TPS:n Kiira Lehtosen .

Täysosuma
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Mäkipyöräilyn rinnalle on vissiin keksitty jokipyöräily.
Nyt meni painiksi!
Nyt meni painiksi!
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?
Hjälp!
Hjälp!