Kysely: Työntekijäkokemus lapsenkengissä suomalaisissa yrityksissä

Vain neljä kymmenestä (43 %) suomalaisesta kokee työnantajansa ymmärtävän työntekijöidensä tarpeita. Mahdollisuuksia kehittymiseen ei tarjota tarpeeksi etenkään alemmilla organisaatiotasoilla, kertoo Talent Vectian tutkimus. Tulosten mukaan yrityksissä ei ymmärretä riittävän hyvin, että työntekijäkokemukseen, panostaminen houkuttelee uusia osaajia taloon ja sitouttaa nykyiset työntekijät paremmin.

Alle puolet (44 %) suomalaisista pitää työntekijäkokemusta strategisesti tärkeänä teemana työpaikallaan ja vain neljänneksellä (24 %) yrityksistä on selkeä suunnitelma työntekijäkokemuksen kehittämiseen. Tulokset käyvät ilmi konsulttiyhtiö Talent Vectian toteuttaman Työntekijäkokemus 2020 -kyselytutkimuksen tuloksista, johon vastasi yli 500 suomalaista.

– Työntekijäkokemus korreloi tutkitusti asiakastyytyväisyyden kanssa, joten vaikutukset liikevaihtoon voivat olla merkittävät. Vahva työntekijäkokemus takaa, että ihmiset pystyvät tekemään parasta jälkeä omassa työympäristössään. Kun yrityskulttuuri rohkaisee kokeiluihin ja työntekijöillä on hyvä olo työpaikallaan, on yrityksen visiota helpompi toteuttaa. Tässä valossa on hälyttävää, että vain alle puolella kyselyymme vastanneista on työtä ohjaavat tavoitteet, sanoo Talent Vectian konsultti Heidi Pihlaja.

Tyytyväisimpiä vastaajat ovat työn fyysisiin puitteisiin (68 % tyytyväisiä) ja työvälineisiin (67 % tyytyväisiä). Johtamiseen liittyvät väittämät saivat kehnommat arviot. Tutkimuksen mukaan vain joka neljännessä (26 %) yrityksessä johdon teot ja priorisoinnit ovat linjassa juhlapuheissa viestityn työntekijöiden tärkeyden kanssa. Puolet vastaajista (51 %) kokevat, että heidän esimiehensä vaikuttavat positiivisesti heidän työntekijäkokemukseensa.

Kyvykkyyden tunne omasta työstä, työn merkityksellisyys ja työssä kehittyminen ovat tärkeimpiä työntekijäkokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Yli yhdeksän kymmenestä (93 %) pitää tärkeänä, että tuntee kehittyvänsä päivittäisessä työssään, mutta selvästi harvempi, 56 prosenttia vastaajista, kokee tämän toteutuvan nykyisessä työssään.

– Kuilu on hurja. Digitaalisen murroksen aikana työnantajan on erityisen tärkeää asettaa selkeitä tavoitteita ja tarjota mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen. Nuoremmilla sukupolvilla on usein korkeammat vaatimukset työn merkityksellisyyden ja omien vaikuttamismahdollisuuksiensa suhteen, joten heidän tulonsa työmarkkinoille ajaa vallitsevaa kulttuuria uuteen suuntaan, sanoo Pihlaja.

Esimiesten vastaukset eroavat työntekijän asemassa olevien vastauksista. Kolme neljästä (74 %) esimiesasemassa olevasta kokee tekevänsä merkityksellistä työtä, kun työntekijöistä vain hieman yli puolet (52 %) kokee niin. Esimiehistä 72 prosenttia tuntee, että voi itse vaikuttaa työhönsä, kun vastaava luku työntekijöillä on vain 54 prosenttia.

– Paljon panostetaan esimiesten kouluttamiseen ja erilaisiin valmennuksiin, mutta työntekijät saatetaan jättää oman onnensa nojaan. On liian paljon yksittäisestä esimiehestä kiinni, kuinka hyvin alainen voi. Viherseinät ja pingispöydät työpaikalla eivät riitä, vaan tarvitaan paljon nykyistä vahvempaa tukea jokaisen työntekijän kykyjen ja roolin kehittämiseen, sanoo Pihlaja.

Kyselytutkimuksen toteutti liikkeenjohdon konsultointiyritys Talent Vectia, tavoitteena tarkastella työntekijäkokemusta suomalaisyrityksissä.

Tutkimus toteutettiin internetpohjaisena kyselynä 4.9.–30.11.2017. Kyselyyn vastasi 527 suomalaista yritystä mikroyrityksistä pörssiyhtiöihin. Vastaajat olivat työntekijöitä, päälliköitä ja johtajia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yritysten varastojen arvo kasvoi viime vuoden neljännellä neljänneksellä

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden, kaivostoiminnan, sähköntuotannon ja kaupan alan yhteenlasketut varastojen arvot kasvoivat edellisvuodesta 3,0 prosenttia vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä. Teollisuudessa varastojen arvo kasvoi 3,8 prosenttia vuoden 2016 neljänteen vuosineljännekseen verrattuna. Kaupan toimialalla varastojen arvo kasvoi 1,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Ylijohtaja Kirsi Varhila: Sote-uudistus ei ole uhka alan työllisyydelle

Ylijohtaja Kirsi Varhila.

– Valtaosa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista on palkkakuluja. Siten sote-uudistuksen tavoite hillitä kustannuskasvua edellyttää säästöjä henkilöstökuluissa. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan yleinen työtilanne on tulevaisuudessakin hyvä. Uhkakuvien maalailu on perusteetonta, sillä työvoimapula on todennäköisempää kuin massatyöttömyys. On tärkeää, että alalle valmistuu runsaasti uusia ammattilaisia vuosittain ja myös maahanmuuttajat työllistetään, kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila blogissaan.

Tuleeko talvipyöräilystä vientituote?

Suomalainen pyöräliikenneosaaminen herättää yhä enemmän kiinnostusta. Kysyntää on, sillä monet suuret kaupungit ovat havahtuneet pyöräilyn edistämisen tärkeyteen. Yli kolme miljardia ihmistä elää alueilla, joilla sataa lunta ainakin joskus.

HKScanin Rakveren teurastamon lakossa olevat työntekijät osoittavat mieltään Turussa keskiviikkona

HKScanin Viron Rakveren lakossa olevia teurastamon työntekijöitä edustava lakkokomitea tulee Suomeen keskiviikkona osoittamaan mieltä HKScanin pääkonttorille Turkuun. Lakkoilijat vaativat, että HKScanin on tunnustettava ammattiyhdistys neuvotteluosapuoleksi, kunnioitettava työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja maksettava työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa.

Työhön paluu ja työhön osallistuminen parantunut lakimuutoksen jälkeen

Vakiintunut työhön paluu lisääntyi neljä prosenttia ja työhön osallistuminen viisi prosenttia yli 30 päivän sairauspoissaolon jälkeen, kun verrattiin aikaa ennen ja jälkeen vuonna 2012 voimaan tullutta niin sanottua 30 päivän sääntöä. Sääntö velvoittaa työnantajaa ilmoittamaan työterveyshuollolle, kun työntekijä on ollut sairauslomalla 30 päivää. Muutokset työhön paluussa olivat selvempiä naisilla verrattuna miehiin. Työhön osallistuminen parani eniten julkisen sektorin työntekijöillä, sekä alueilla, joilla työttömyysaste oli alhainen.

Anna Lähteenmäki palkittiin Turun raviradan Vuoden Ystävänä

Ruskon kunnassa palkittiin Turun raviradan Vuoden Ystävä Hepsis-Teamin Raviponi ystäväksi -tapahtumassa. Turun raviradan Vuoden 2017 Ystävä on Varsinais-Suomen ravinuorten Anna Lähteenmäki . Hänet palkittiin Suomen Hippoksen Hevoset Kaivarissa -stipendillä ja kunniakirjalla.

Dreamteam ensi-iltaan kaupunginteatterissa

Jutta (Minna Hämäläinen), Hanna (Ulla Reinikainen), Mia (Riitta Salminen) ja Eeva (Ulla Koivuranta) muodostavat Dreamteamin nelikon.

Dreamteam on draamakomedia neljästä naisesta, jotka kokoontuvat yhteen perustaakseen elämänhallintapalveluita tarjoavan yrityksen. Unelmavalmennuksen avulla naiset haluavat tarjota kokonaisvaltaista ja energisoivaa apua suorituskeskeisen elämän stressaamille ihmisille. Mia, Eeva, Hanna ja Jutta ovat kaaoksen kokemusasiantuntijoita, ja varsinainen yrityksen perustaminen jääkin naisten jatkuvan visioimisen ja keskinäisen sparraamisen jalkoihin. Unelmien ammattilaisten täytyy ensin selvittää mitkä heidän omat unelmansa ovat ja miksi ne eivät ole toteutuneet.

Urheilu

Åboraakkeli: Iso mahdollisuus

Tuomas Tammero (60) tekemässä työtään eli raivaamassa keskushyökkääjälle tilaa Vaahteraliigan ottelussa Wasa Royalsia vastaan viime elokuussa.

Vielä viime kaudella amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigaa Turku Trojansin paidassa pelannut Tuomas Tammero pelaa ensi kaudella amerikkalaista jalkapalloa Euroopan huipulla. Linjahyökkääjänä pääasiassa pelannut Tammero edustaa Saksan pääsarjaan noussutta Potsdam Royalsia.

Sami Rähmönen uskoo yhtenäisen TPS:n olevan yllätysvalmis

Sami Rähmönen iso pala TPS:lle, kun joukkue palaa kolmen vuoden tauon jälkeen Veikkausliigaan.

Vaikka TPS:n jalkapallomiehistön kapteeni Sami Rähmönen on pinnalta tyyni, aistii kokeneesta pelimiestä pientä jännitystä, vaikka eletään vasta helmikuuta. Huhtikuussa Rähmönen palaa TPS:n tavoin Veikkausliigaan kolmen vuoden tauon jälkeen.

Hirvikangas kuusieräiseen norjalaistestiin

Timo-Juhani Hirvikangas.

Vapaaottelijanakin tunnettu Timo-Juhani Hirvikangas ottelee seuraavan kerran nyrkkeilykehässä, kun turkulainen kohtaa 9. maaliskuuta Espoossa norjalaisen Tore Hallandin . Ottelu on molemmille ottelijoille ammattinyrkkeilyuran ensimmäinen kuusieräiseksi kaavailtu ottelu.

Puukkokatsomo: Puuttuva elementti?

HC TPS nappasi Liigan kellarikerroksesta Mikkelin Jukureista mielenkiintoisen vahvistuksen loppukaudeksi. Toista kauttaan Suomessa pelaava Zach Budish on ainakin paperilla varsin mielenkiintoinen hankinta.

Jälkipeli: Ilmoitetaanko otteluiden yleisömäärät oikein?

Kupittaan palloiluhalliin mahtuu, kun koko pääkenttä on käytössä, noin 2 700 katsojaa. Jos hallista on vain kaksi kolmasosaa käytössä, maksimi yleisömäärä on noin 1 700.

Vai, pitäisikö oikeastaan kysyä, kuinka paljon otteluiden yleisömääriä ilmoitetaan yläkanttiin? Yleisömääräksi ilmoitetaan lukema, jonka pitäisi tarkoittaa täyttä hallia, mutta vapaita paikkoja onkin runsaasti.

TPS:n yhteiskausikortti sai lentävän lähdön

TPS jääkiekon ja TPS jalkapallon yhteinen seurakortti on saanut hyvän vastaanoton heti alkuun. TPS jääkiekko ja TPS jalkapallo lanseerasivat keskiviikkona yhteiskausikortin, jota varattiin jo ensimmäisen vuorokauden aikana yli sata.

Täysosuma
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.
Ei ole kesäeinehiä!
Ei ole kesäeinehiä!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Hän on varjoaankin nopeampi.
Hän on varjoaankin nopeampi.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.