Vanhempien luona asuvia nuoria yhä vähemmän

Tilastokeskuksen mukaan yhä harvempi 20–29-vuotias asuu vanhempiensa luona. Vuoden 2016 lopussa vanhempiensa luona asui hieman alle 17 prosenttia 20–29-vuotiaasta asuntoväestöstä. Suosituin asumismuoto nuorten aikuisten keskuudessa on vuokra-asuminen. Omistusasunto hankitaan yleensä lähempänä kolmeakymmentä ikävuotta.

Vuonna 2016 noin 17 prosenttia Suomen 20–29-vuotiaasta asuntoväestöstä asui vanhempiensa luona. Tämä vastaa noin 111 000 henkilöä, kun kokonaisuudessaan 20–29-vuotiaaseen asuntoväestöön kuului vuonna 2016 noin 663 000 henkilöä. Koko maan tasolla vanhempiensa luona asuvien nuorten aikuisten osuus on laskenut reilussa kymmenessä vuodessa kahdella prosenttiyksiköllä.

Vuonna 2005 nuorista aikuista noin joka viides asui vanhempiensa luona. Asuntoväestöllä tarkoitetaan vuoden lopussa varsinaisissa asuinhuoneistoissa asuvia henkilöitä. Laitoksissa olevia, asuntoloissa ja ulkomailla asuvia sekä asunnottomia ei lasketa asuntoväestöön.

Toisin kuin muualla Suomessa, pääkaupunkiseudulla vanhempiensa luona asuvien 20–29-vuotiaiden osuus on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa. Vielä vuonna 2005 pääkaupunkiseudulla vanhempiensa luona asuvien nuorten aikuisten osuus saman ikäisestä asuntoväestöstä oli 13 prosenttia, kun se vuoden 2016 lopulla oli 15 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla vanhempiensa luona asuvien osuus on siis lähentynyt koko maan keskiarvoa, vaikka edelleen pääkaupunkiseudun nuoret aikuiset asuvat hieman harvemmin vanhempiensa luona kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamaa kokonaisuutta.

Suosituin asumismuoto 20–29-vuotiaiden keskuudessa on vuokralla asuminen: lähes 57 prosenttia ikäluokasta asui vuoden 2016 lopulla vuokra-asunnossa. Omistusasunnossa asui 24 prosenttia nuorista aikuisista ja vanhempiensa luona 17 prosenttia. Lisäksi asunnoissa, joiden hallintaperustetta ei tiedetä, asui esimerkiksi sukulaisuuden perusteella noin 2 prosenttia nuorista aikuisista.

Pääkaupunkiseudulla 20–29-vuotiaat asuvat muita useammin vuokralla ja selkeästi harvemmin omistusasunnossa. Nämä erot heijastuvat myös ensiasunnon ostajan keski-ikään.

Vuonna 2016 ensiasunnon ostajan keski-ikä oli 28,5 vuotta. Alueelliset erot olivat merkittäviä. Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen ensiasunnon ostaja oli kolmekymppinen eli kaksi vuotta vanhempi kuin muualla Suomessa. Keski-ikä on laskettu vuonna 2016 ensimmäisen osakeasuntonsa ostaneista.

Siitä huolimatta, että valtakunnallisella tasolla vanhempiensa luona asuvien nuorten osuudet esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja muualla maassa ovat kaventuneet, on nuorten aikuisten asumiskäyttäytymisessä edelleen alueellisia eroja. Seuraavaksi tarkastellaan kymmentä Suomen asuntoväestöltään suurinta kuntaa.

Kuviossa on esitetty vanhempiensa luona asuvien 20–29-vuotiaiden osuudet samanikäisestä asuntoväestöstä. Kunnat on järjestetty väestömäärältään suuruusjärjestykseen. Kuviosta havaitaan, että tyypillisissä opiskelijakaupungeissa, kuten Jyväskylässä, Turussa ja Tampereella, vanhempiensa luona asuvien nuorten aikuisten osuus on muita suuria kuntia alhaisempi. Pääkaupunkiseudun kunnat eroavat toisistaan. Helsingissä vanhempiensa luona asuu 12 prosenttia 20–29-vuotiaasta asuntoväestöstä, kun Espoossa samainen osuus on 20 ja Vantaalla 19 prosenttia.

Kymmenen suurinta kuntaa eroavat toisistaan myös ensiasunnon ostajan keski-iän suhteen. Helsinkiläinen ensiasunnon ostaja oli keskimäärin 30-vuotias. Nuorimmat ensiasunnon ostajat ovat puolestaan Kouvolassa. Siellä ensiasunto ostettiin keskimäärin 27-vuotiaana eli kolme vuotta nuorempana kuin Helsingissä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Rengasalan tekninen foorumi: Nastarenkaat pitäisi sallia jo lokakuussa

Talvirengaspakko on voimassa joulu-, tammi- ja helmikuussa. Nastarenkaita saa käyttää 1. marraskuuta alkaen sekä aina silloin, kun keli sitä edellyttää. Kitkarenkaiden käytölle ei ole rajoituksia, joten ne voi laittaa alle jo ennen sesonkiruuhkia.

Muuttuva saaristolinnusto -iltamat juhlistaa 25-vuotiasta Arkipelagia-seuraa

Haahkakannat taantuvat ulkosaaristossa, merikotkalla sen sijaan menee mukavasti. Saaristolinnuston muutoksia ja niiden syitä esitellään 24. lokakuuta Muuttuva saaristolinnusto -iltamissa, jotka samalla juhlistavat 25-vuotiaan Saaristomeren suojeluyhdistyksen, Arkipelagia-seuran, toimintaa.

Eväitä ihmisten ymmärtämiseen

Tutkija Thomas Erikson on perehtynyt ihmisten vuorovaikutukseen erilaisissa yhteisöissä. Hänen teoksensa Idiootit ympärilläni – kuinka ymmärtää muita ja itseäni (Atena) esittelee neljä erilaista käyttäytymismallia.

Tukiperheitä tarvitaan taas lisää

Turun kaupungilla on yli sadan tukea tarvitsevan lapsen jono tukiperheisiin. Tukea kaipaavan perheen lapsi käy tukiperheessä yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tukiperheenä voi toimia niin pariskunta kuin yksinasuva tai perhe, jossa on jo lapsia.

Turun Vasemmistoliiton kunnallistoimikunta: Kunnallisen varhaiskasvatuksen akuutti pula paikattava

Turun Vasemmistoliitto vaatii, että Turku tekee koko kaupungin kattavan selvityksen varhaiskasvatuksen nykytilasta. Selvityksessä on osoitettava ne alueet, joilla varhaiskasvatuspaikkojen lisätarve on kiireellisin. Lisäksi on valmistauduttava palvelutarpeen kasvuun arvioimalla, millä Turun alueilla varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa eniten lähivuosina.

Satelliittiseuranta auttaa metsälain valvonnassa

Suomen metsäkeskus on mukana hankkeessa, jossa seurataan metsien hakkuita satelliittiteknologian avulla. Metsäkeskus on verrannut satelliittikuvausaineistoa metsänkäyttöilmoituksiin ja tarkastanut niissä havaittuja eroavaisuuksia maastossa. Pilotin tulokset ovat lupaavia. Satelliittikuvien avulla voidaan parantaa metsälain valvontaa ja kohdentaa maastotarkastuksia vaikuttavimpiin kohteisiin.

Kaupunki
Urheilu

Joni Piirainen kirjoitti urheilijoiden kokemista vaikeuksista

Tällä viikolla julkaistava Urheilun selviytyjät on Joni Piiraisen ensimmäinen tietokirja.

– Minulla oli halu tehdä erilainen urheilukirja. Halusin tehdä sellaisen urheilukirjan, joka jättää lukijaan muistijäljen. Halusin muistuttaa myös, että myyttisten urheilusankareiden elämä on todellisuudessa pahimmillaan kaikkea muuta kuin julkisuudessa näkyvä kuva, toteaa turkulainen urheilutoimittaja Joni Piirainen .

TPS Ykkösen yleisöennätykseen

TPS kiinnostaa Turussa Ykkösessäkin.

TPS:n yleisökeskiarvo jalkapallon Ykkösessä oli tänä vuonna komeasti 2 274 katsojaa ottelua kohden. Lisäys viime kauden keskiarvoon oli yli 600 katsojaa. TPS:n kauden yleisökeskiarvo on myös Ykkösen kaikkien aikojen ennätys.

Tuto Hockey teki tappiota, mutta konserniyhtiö Kupittaan Palvelu voittoa

Tuton katsojakeskiarvo on Mestiksen korkein.

Tuto Hockey Oy teki viime tilikaudella (1.5.2016–30.4.2017) 844 000 euron liikevaihdolla 54 000 euron tappiollisen liiketuloksen. Tuton liikevaihto laski 10,1 prosenttia (-94 500 euroa) edellisestä tilikaudesta. Tytäryhtiö Kupittaan Palvelun liikevaihto sen sijaan kasvoi +28,6 prosenttia (+74 100 euroa) ja oli 333 000 euroa, ja sillä ravintolayhtiö teki 26 500 euroa voittoa.

Jälkipeli: FBC Turku on edelläkävijä

FBC Turku haluaa vakiinnuttaa paikkansa toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, vaikka kausi ei ole alkanut vielä ihan toivotulla tavalla.

Kaikki sai alkunsa yli parikymmentä vuotta sitten muutaman joukkueen ympärille perustetusta seurasta. Aikuisikään ehtinyt FBC Turku on kasvattanut jäsenmääräänsä useilla sadoilla. Nyt salibandyn erikoisseura on yksi Turun suurimmista urheiluseuroista.

Otteluanalyysi: Inter löysi tehot lopussa

Interin loppurynnistys oli liikaa HIFK:lle.

Inter katkaisi yli kahden kuukauden voitottomien kotiotteluiden putkensa maanantai-iltana. Tappio oli HIFK:lle katkera, sillä tappion myötä karsinnat ovat jälleen askeleen lähempänä. Interille kolme pistettä taas tiesi sitä, että joukkue varmisti lopullisesti sarjapaikkansa.

Juha Malisesta Pikkuhuuhkajien luotsi

U21-maajoukkueen päävalmentaja Tommi Kautonen jättää tehtävänsä. Uudeksi Pikkuhuuhkajien päävalmentajaksi on nimitetty Juha Malinen , joka päättää pestinsä Rovaniemen Palloseurassa kuluvan kauden jälkeen ja ottaa vastuulleen maajoukkuetehtävät.

Täysosuma
Nyt meni painiksi!
Nyt meni painiksi!
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?
Mistäköhän tänään katsois Avaraa luontoa?
Hjälp!
Hjälp!
Ja kuka se sinä olet?
Ja kuka se sinä olet?
Päätöntä menoa.
Päätöntä menoa.
Kierrätyskamaa nämä aatteetkin nykyään.
Kierrätyskamaa nämä aatteetkin nykyään.
Maistui varmaan makoisalta.
Maistui varmaan makoisalta.
Ikuisella kunniakierroksella.
Ikuisella kunniakierroksella.