Nuorten kiinnostus asuntosijoittamista kohtaan vahvistuu

Asuntosijoittaminen kiinnostaa nyt erityisesti nuoria suomalaisia. Asuntosijoittaminen kiinnostaa nyt erityisesti nuoria suomalaisia. Kuva: Mikael Rydenfelt

Danske Bankin teettämän Asunto sijoituskohteena -kyselytutkimuksen mukaan asuntosijoittaminen kiinnostaa erityisesti nuoria suomalaisia. Nuoria houkuttelevat paitsi perinteiset asuntosijoittamisen muodot, myös asunnon vuokraaminen lyhytaikaisesti erilaisten uusien palvelujen kautta.

Asuntoa pidetään Suomessa laajasti hyvänä ja turvallisena sijoituksena, mikä onkin yleisin syy suomalaiselle hankkia sijoitusasunto. Sukupuolten välillä eroja kiinnostuksessa asuntosijoittamista kohtaan ei ole, mutta sen sijaan nuoret (18–29-vuotiaat) pitävät asunnon omistamista selvästi muita ikäluokkia kannattavampana ja turvallisempana tapana vaurastua. Taustalla saattaa vaikuttaa se, että tämä ikäluokka on elänyt käytännössä koko aikuisikänsä matalien korkojen aikana, jolloin etenkään pankkitilit eivät pysty tarjoamaan tavoiteltuja tuottoja.

Tutkimuksen mukaan joka kahdeksas suomalainen omistaa sijoitusasunnon, ja yli puolet sijoitusasunnon omistajista oli ryhtynyt asuntosijoittajaksi alle 40-vuotiaana. Nuorista asunnonomistajista peräti 39 prosenttia kertoo omistavansa sijoitusasunnon, kun kaikista asunnonomistajista sijoitusasunnon omistaa joka neljäs (25 %). Nuoren omistama asunto on siis muita yleisemmin sijoitusasunto. Peräti 69 prosenttia nuorista sanoo harkinneensa sijoitusasunnon ostamista tulevaisuudessa, kun kaikista suomalaisista tätä on harkinnut 45 prosenttia.

– On hienoa, että asuntosijoittaminen kiinnostaa nuoria – minulle se kertoo siitä, että nuoret ryhtyvät jo varhain suunnittelemaan elämäänsä pitkäjänteisesti, myös raha-asioiden ja varallisuutensa kartuttamisen osalta. Asuntosijoittaminen voi olla monelle hyvä ratkaisu – tärkeää on, että sijoitukset muodostavat yhdessä tasapainoisen kokonaisuuden. Mitä nuorempana näitä asioita aletaan pohtia, sen parempi, toteaa Kenneth Kaarnimo, Danske Bank Suomen Henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja.

Nuorten sijoitusaikeet ovat kyselyn mukaan muutenkin korkealla. Nuoret aikovat sijoittaa varallisuuttaan tulevaisuudessa muita ikäryhmiä yleisemmin paitsi asuntoihin niin myös osakkeisiin ja rahastoihin. Nuoria näyttäisivät kiinnostavan laajasti erilaiset tavat sijoittaa.

Tutkimuksen mukaan koti on suomalaisille ensisijaisesti koti, ja peräti 47 prosenttia vastaajista ei ole millään tavalla kiinnostunut ansaitsemaan kodillaan rahaa. Ikäluokkien väliset erot ovat kuitenkin suuria; nuorista (18–29-vuotiaat) 73 prosenttia on kiinnostunut mahdollisuuksista ansaita kodillaan, kun yli 60-vuotiaista tästä on kiinnostunut vain 28 prosenttia. Nuoret ovat siis selvästi vanhempia ikäluokkia kiinnostuneempia käyttämään kotiaan rahan ansaitsemiseen.

Vaikka omalla kodilla ei haluta ansaita, 62 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut ansaitsemaan sellaisella omistusasunnolla, jossa ei itse asu vakituisesti. Asunnon laittaminen vuokralle on edelleen selvästi yleisin asuntosijoittamisen muoto, mutta muitakin tapoja ansaita asunnoilla on, kuten vuokrata asuntoaan lyhytaikaisesti esimerkiksi Airbnb-palvelun kautta tai jonkin tapahtuman ajaksi.

Hieman yllättävää on, että suhtautumisessa lyhytaikaiseen asunnon vuokraamiseen ei ole merkittäviä eroja suurten kaupunkien ja maaseudun välillä. Sen sijaan ikäryhmien välillä tässäkin kysymyksessä on suurta vaihtelua. Nuoret näyttävät olevan selvästi kiinnostuneempia lyhytaikaisesta vuokraustoiminnasta.

Kymmenen prosenttia nuorista (18–29-vuotiaat) on ansainnut ja 30 prosenttia on kiinnostunut ansaitsemaan kodillaan vuokraamalla sitä tai osaa siitä lyhytaikaisesti, kun koko aikuisväestöstä näin on tehnyt vain neljä prosenttia ja kiinnostunut tekemään 12 prosenttia. 26 prosenttia nuorista harkitsee ostavansa tulevaisuudessa asunnon varta vasten tähän tarkoitukseen, kun koko väestöstä tätä harkitsee vain 16 prosenttia.

- Sijoitusasunnon hankkimista suunnittelevan nuoren on tärkeää muistaa, että sijoitusasuntoa lainalla hankittaessa oman pääoman vaatimukset ovat usein suuremmat kuin kotia hankittaessa. Lisäksi tulojen täytyy olla vakaat, jotta talous kestää sijoitusasunnon yllättävät kulut ja tarvittavat investoinnit sekä sellaiset kuukaudet, jolloin asunto on tyhjillään. On myös hyvä ottaa huomioon, että vuokratulot eivät kokonaan sada omistajan tilille, vaan niistä täytyy maksaa vielä yhtiövastike ja verot. Myös pankki ottaa nämä seikat huomioon lainoja myöntäessään, Kaarnimo kertoo.

Millainen on suomalaisen mielestä hyvä sijoitusasunto?

• Sijaitsee kasvukeskuksessa – keskustassa tai keskustan läheisyydessä.

• Pääsääntöisesti kerrostaloyksiö tai -kaksio, mutta maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa myös rivi- ja omakotitaloissa nähdään sijoituspotentiaalia.

• Hankintahinnaltaan alle 200 000 euroa.

• Rakennettu 2000-luvulla, ei kuitenkaan uudisasunto.

• Hyväkuntoinen, erityisesti naisten ja yli 60-vuotiaiden mielestä.

Asunto sijoituskohteena -kyselytutkimuksen toteutti Danske Bankin toimeksiannosta YouGov Finland. Kyselyyn vastasi 20.–25. syyskuuta 1 510 täysi-ikäistä suomalaista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yritysten varastojen arvo kasvoi viime vuoden neljännellä neljänneksellä

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden, kaivostoiminnan, sähköntuotannon ja kaupan alan yhteenlasketut varastojen arvot kasvoivat edellisvuodesta 3,0 prosenttia vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä. Teollisuudessa varastojen arvo kasvoi 3,8 prosenttia vuoden 2016 neljänteen vuosineljännekseen verrattuna. Kaupan toimialalla varastojen arvo kasvoi 1,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Ylijohtaja Kirsi Varhila: Sote-uudistus ei ole uhka alan työllisyydelle

Ylijohtaja Kirsi Varhila.

– Valtaosa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista on palkkakuluja. Siten sote-uudistuksen tavoite hillitä kustannuskasvua edellyttää säästöjä henkilöstökuluissa. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan yleinen työtilanne on tulevaisuudessakin hyvä. Uhkakuvien maalailu on perusteetonta, sillä työvoimapula on todennäköisempää kuin massatyöttömyys. On tärkeää, että alalle valmistuu runsaasti uusia ammattilaisia vuosittain ja myös maahanmuuttajat työllistetään, kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila blogissaan.

Tuleeko talvipyöräilystä vientituote?

Suomalainen pyöräliikenneosaaminen herättää yhä enemmän kiinnostusta. Kysyntää on, sillä monet suuret kaupungit ovat havahtuneet pyöräilyn edistämisen tärkeyteen. Yli kolme miljardia ihmistä elää alueilla, joilla sataa lunta ainakin joskus.

HKScanin Rakveren teurastamon lakossa olevat työntekijät osoittavat mieltään Turussa keskiviikkona

HKScanin Viron Rakveren lakossa olevia teurastamon työntekijöitä edustava lakkokomitea tulee Suomeen keskiviikkona osoittamaan mieltä HKScanin pääkonttorille Turkuun. Lakkoilijat vaativat, että HKScanin on tunnustettava ammattiyhdistys neuvotteluosapuoleksi, kunnioitettava työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja maksettava työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa.

Työhön paluu ja työhön osallistuminen parantunut lakimuutoksen jälkeen

Vakiintunut työhön paluu lisääntyi neljä prosenttia ja työhön osallistuminen viisi prosenttia yli 30 päivän sairauspoissaolon jälkeen, kun verrattiin aikaa ennen ja jälkeen vuonna 2012 voimaan tullutta niin sanottua 30 päivän sääntöä. Sääntö velvoittaa työnantajaa ilmoittamaan työterveyshuollolle, kun työntekijä on ollut sairauslomalla 30 päivää. Muutokset työhön paluussa olivat selvempiä naisilla verrattuna miehiin. Työhön osallistuminen parani eniten julkisen sektorin työntekijöillä, sekä alueilla, joilla työttömyysaste oli alhainen.

Anna Lähteenmäki palkittiin Turun raviradan Vuoden Ystävänä

Ruskon kunnassa palkittiin Turun raviradan Vuoden Ystävä Hepsis-Teamin Raviponi ystäväksi -tapahtumassa. Turun raviradan Vuoden 2017 Ystävä on Varsinais-Suomen ravinuorten Anna Lähteenmäki . Hänet palkittiin Suomen Hippoksen Hevoset Kaivarissa -stipendillä ja kunniakirjalla.

Dreamteam ensi-iltaan kaupunginteatterissa

Jutta (Minna Hämäläinen), Hanna (Ulla Reinikainen), Mia (Riitta Salminen) ja Eeva (Ulla Koivuranta) muodostavat Dreamteamin nelikon.

Dreamteam on draamakomedia neljästä naisesta, jotka kokoontuvat yhteen perustaakseen elämänhallintapalveluita tarjoavan yrityksen. Unelmavalmennuksen avulla naiset haluavat tarjota kokonaisvaltaista ja energisoivaa apua suorituskeskeisen elämän stressaamille ihmisille. Mia, Eeva, Hanna ja Jutta ovat kaaoksen kokemusasiantuntijoita, ja varsinainen yrityksen perustaminen jääkin naisten jatkuvan visioimisen ja keskinäisen sparraamisen jalkoihin. Unelmien ammattilaisten täytyy ensin selvittää mitkä heidän omat unelmansa ovat ja miksi ne eivät ole toteutuneet.

Urheilu

Åboraakkeli: Iso mahdollisuus

Tuomas Tammero (60) tekemässä työtään eli raivaamassa keskushyökkääjälle tilaa Vaahteraliigan ottelussa Wasa Royalsia vastaan viime elokuussa.

Vielä viime kaudella amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigaa Turku Trojansin paidassa pelannut Tuomas Tammero pelaa ensi kaudella amerikkalaista jalkapalloa Euroopan huipulla. Linjahyökkääjänä pääasiassa pelannut Tammero edustaa Saksan pääsarjaan noussutta Potsdam Royalsia.

Sami Rähmönen uskoo yhtenäisen TPS:n olevan yllätysvalmis

Sami Rähmönen iso pala TPS:lle, kun joukkue palaa kolmen vuoden tauon jälkeen Veikkausliigaan.

Vaikka TPS:n jalkapallomiehistön kapteeni Sami Rähmönen on pinnalta tyyni, aistii kokeneesta pelimiestä pientä jännitystä, vaikka eletään vasta helmikuuta. Huhtikuussa Rähmönen palaa TPS:n tavoin Veikkausliigaan kolmen vuoden tauon jälkeen.

Hirvikangas kuusieräiseen norjalaistestiin

Timo-Juhani Hirvikangas.

Vapaaottelijanakin tunnettu Timo-Juhani Hirvikangas ottelee seuraavan kerran nyrkkeilykehässä, kun turkulainen kohtaa 9. maaliskuuta Espoossa norjalaisen Tore Hallandin . Ottelu on molemmille ottelijoille ammattinyrkkeilyuran ensimmäinen kuusieräiseksi kaavailtu ottelu.

Puukkokatsomo: Puuttuva elementti?

HC TPS nappasi Liigan kellarikerroksesta Mikkelin Jukureista mielenkiintoisen vahvistuksen loppukaudeksi. Toista kauttaan Suomessa pelaava Zach Budish on ainakin paperilla varsin mielenkiintoinen hankinta.

Jälkipeli: Ilmoitetaanko otteluiden yleisömäärät oikein?

Kupittaan palloiluhalliin mahtuu, kun koko pääkenttä on käytössä, noin 2 700 katsojaa. Jos hallista on vain kaksi kolmasosaa käytössä, maksimi yleisömäärä on noin 1 700.

Vai, pitäisikö oikeastaan kysyä, kuinka paljon otteluiden yleisömääriä ilmoitetaan yläkanttiin? Yleisömääräksi ilmoitetaan lukema, jonka pitäisi tarkoittaa täyttä hallia, mutta vapaita paikkoja onkin runsaasti.

TPS:n yhteiskausikortti sai lentävän lähdön

TPS jääkiekon ja TPS jalkapallon yhteinen seurakortti on saanut hyvän vastaanoton heti alkuun. TPS jääkiekko ja TPS jalkapallo lanseerasivat keskiviikkona yhteiskausikortin, jota varattiin jo ensimmäisen vuorokauden aikana yli sata.

Täysosuma
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.
En tiedä mikä se oli, mutta Mordorin suuntaan se paineli.
Ei ole kesäeinehiä!
Ei ole kesäeinehiä!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Nyt äkkiä se selfie ennen kuin mä sulan!
Hän on varjoaankin nopeampi.
Hän on varjoaankin nopeampi.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Nyt näitä saa jo esipakastettuina.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Ei se talvi nyt sitten vielä tullutkaan.
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
Miten niin en voi nukkua sun sängyssä?
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
"Syksyt vietän piilopirtissä metsän rauhassa."
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Sydämellistä pottua vaan sullekin!
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.
Et varmana ehdi ottaa kuvaa.