Työmarkkinabarometri: Suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet vahvimmillaan viiteen vuoteen

Viimeisen vuosineljänneksen työmarkkinabarometria varten haastateltiin 625 työnantajaa Suomesta. Suomalaiset työnantajat raportoivat rohkaisevia työllistämisaikeita loka–joulukuulle: kahdeksan prosenttia ennustaa henkilökunnan määrän kasvavan, kaksi prosenttia odottaa henkilöstön vähenevän ja 89 prosenttia arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan. Viimeisen vuosineljänneksen kausitasoitettu työllistämisaikeiden indikaattori on +8 prosenttia ja on vahvin viiteen vuoteen. Työvoimantarpeen ennustetaan kasvavan kaikilla alueilla sekä kaikilla toimialoilla.

Työllisyysnäkymät kohentuvat kolme prosenttiyksikköä viime neljännekseen verrattuna. Viime vuoteen verrattuna näkymät kohenevat kuusi prosenttiyksikköä.

Työvoimatarpeiden odotetaan kasvavan ympäri Suomea. Itä-Suomen työmarkkinoista ennustetaan vahvimpia sitten kyselyn alkamisen Suomessa viisi vuotta sitten. Lisäksi kaikilla toimialoilla työvoimatarpeiden ennustetaan kasvavan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vankimmat työllistämisaikeet ovat rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa (indikaattori +18 %).

– Suomessa työllistämisaikeet ovat parantuneet jo neljänä perättäisenä vuosineljänneksenä ja ovat nyt korkeimmalla tasollaan sen jälkeen, kun barometri käynnistettiin Suomessa vuonna 2012”, kommentoi ManpowerGroupin Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola.

– Tulokset ovat linjassa sekä tänä vuonna raportoidun talouskasvun että lähitulevaisuuden positiivisten odotusten kanssa.

Euroopassa vahvimmat työmarkkinanäkymät ovat Unkarissa (indikaattori +18 %). Lähes kolmannes maan teollisuusalan työnantajista ennustaa henkilöstötarpeen kasvavan seuraavan kolmen kuukauden aikana, ja sektorin indikaattori on maan vahvin sitten kyselyn alkamisen vuonna 2009. Lisäksi on huomionarvoista, että Kreikan työnantajat kertovat työllistämisaikeidensa olevan vahvimmillaan yli yhdeksään vuoteen (indikaattori +15 %). Pohjoismaissa työllistämisaikeet ovat kohtuulliset, Ruotsin indikaattorin ollessa +5 prosenttia ja Norjan +4 prosenttia.

– Tällä kertaa työllistämisaikeet ovat meillä jopa korkeammat kuin Ruotsissa, missä talous on kuitenkin ollut tasaisen hyvässä vedossa jo pitempään, analysoi Kariola.

Työvoimatarpeiden odotetaan kasvavan kaikilla alueilla vuoden 2017 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Itä-Suomen työnantajat ennustavat vahvimpia työllistämisaikeita (indikaattori +17 %). Länsi- ja Etelä-Suomessa työllistämisaikeet ovat kohtuulliset (indikaattorit +8 % ja +6 %). Pohjois-Suomessa näkymät ovat varovaisen positiiviset (indikaattori +4 %).

Työllistämisaikeet vahvistuvat kolmella alueella neljästä edelliseen neljännekseen verrattuna. Länsi- ja Itä-Suomessa työllistämisaikeet paranevat huomattavat 17 ja 15 prosenttiyksikköä. Pohjois-Suomessa indikaattori kohoaa kuusi prosenttiyksikköä. Etelä-Suomessa työllistämisaikeet pysyvät vuositasolla kohtuullisen vakaina.

– Myönteinen kehitys näkyy selkeästi nyt myös Länsi- ja Itä-Suomessa, missä työllistämisaikeet ovat vahvimmat viiteen vuoteen, kertoo Kariola.

Kaikki kymmenen toimialaa arvioivat palkkaavansa lisää työvoimaa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Vahvimpia työmarkkinoita ennustetaan rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa (indikaattori +18 %).

Hotelli- ja ravintola-alan työnantajat ennustavat vakaita työllistämisaikeita (indikaattori +12 %). Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon sektorilla työllistämisindikaattori on +8 prosenttia ja rakennusalalla +7 prosenttia. Varovaisimmat työllistämisaikeet ovat kuljetus-, varastointi- ja viestintäaloilla (indikaattori +1 %). Edelliseen neljännekseen verrattuna työllistämisaikeet vahvistuvat yhdeksällä toimialalla kymmenestä. Vahvinta kasvu on rakennusalalla, jonka työllistämisaikeiden indikaattori nousee 25 prosenttiyksiköllä.

– Paremmat työllistämisaikeet merkitsevät väistämättä kasvavaa osaajapulaa, huomauttaa Kariola.

– Työnantajien onkin tarkasteltava osaamisen hankkimista mahdollisimman laajasti ja huolehdittava työnantajamielikuvansa jatkuvasta kehittämisestä. Monilla aloilla kilpailu osaajista kiristyy entisestään, jolloin työpaikkoja on osattava myydä ja niiden on oltava houkuttelevia.

Edellisvuoteen verrattuna työllistämisaikeet parantuvat seitsemällä toimialalla kymmenestä. Kuljetus-, varastointi- ja viestintäaloilla työllistymisaikeet kasvavat 29 prosenttiyksikköä. Rakennusalalla sekä kaivos- ja louhintasektorilla indikaattori nousee 13 prosenttiyksikköä. Hotelli- ja ravintola-alan työnantajat raportoivat 12 prosenttiyksikön parannusta, ja rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla ennuste on 10 prosenttiyksikköä parempi.

Kaikissa yrityskokoluokissa odotetaan positiivisia työllistämisnäkymiä tulevalla neljänneksellä. Suurten yritysten (250 työntekijää tai enemmän) työllisyysnäkymien indikaattori on +23 prosenttia, kun taas keskikokoisissa yrityksissä (50–249 työntekijää) ja pienissä yrityksissä (10–49 työntekijää) indikaattorit ovat +17 prosenttia ja +12 prosenttia. Mikroyrityksissä (alle 10 työntekijää) työllistämisaikeet ovat varovaisempia (indikaattori +5 %).

Edelliseen neljännekseen verrattuna suurten yritysten työllistämisaikeet paranevat huomattavat 14 prosenttiyksikköä. Keskisuuret yritykset raportoivat työllistämisaikeiden kohenevan kuusi prosenttiyksikköä. Pienten ja mikrokokoisten yritysten työllistämisaikeet pysyvät kohtuullisen vakaina.

Vuosivertailussa suuret työnantajat kertovat työllistämisaikeiden kohonneen seitsemän prosenttiyksikköä. Mikroyritysten kohdalla puolestaan indikaattori on viisi prosenttiyksikköä vahvempi. Pienten yritysten työllistämisaikeet pysyvät vakaina, kun taas keskikokoisten yritysten työllistämisaikeet heikkenevät kaksi prosenttiyksikköä.

Työllistämisaikeita kuvaava indikaattori (Net Employment Outlook) vuoden 2017 neljännelle kvartaalille on Suomessa +8 prosenttia. Indikaattori saadaan, kun henkilöstömääränsä lisäämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuudesta vähennetään henkilöstömääränsä vähentämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuus. Suomen työmarkkinabarometrin tuloksissa huomioidaan kausitasoitettu data. Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla tutkimustuloksista pyritään poistamaan säännöllisenä toistuva kausivaihtelu, joka liittyy esimerkiksi vuodenaikoihin, pyhäpäiviin, lomakausiin ja eri toimialojen sesonkivaihteluihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Väittelijä löysi potentiaalisen PET-merkkiaineen sydämen vajaatoiminnan seurantaan

Max Kiugel.

Sydämen vajaatoiminta on palautumaton toimintahäiriö, joka johtaa elimistön metabolisten tarpeiden suhteen riittämättömään verenkiertoon. Sydämen vajaatoiminta kehittyy lähes 25 prosentille sydäninfarktista selvinneistä potilaista. Turun yliopistossa väittelevä Max Kiugel tutki molekulaarisia kohteita ja niihin soveltuvia merkkiaineita sydämen vajaatoiminnan PET-kuvantamista varten.

Toukokuussa tarvitaan paljon verenluovuttajia

Toukokuu on verenluovutusten kannalta usein vuoden haastavin kuukausi. Lämpenevät säät ja loppukevään kiireet saattavat viedä huomion, eivätkä toukokuulle osuvat monet arkipyhät auta asiaa. Sairaaloissa toiminta jatkuu kuitenkin normaaliin tapaan pitkälle kesään, joten potilaat tarvitsevat toukokuussakin 800 verenluovuttajan avun joka arkipäivä.

Juha Pesola VMP Groupin toimitusjohtajaksi

Juha Pesola.

Henkilöstöpalveluyritys VMP Groupin uudeksi toimitusjohtajaksi 17. toukokuuta alkaen on nimitetty Juha Pesola , joka on vuodesta 2015 työskennellyt konserniin kuuluvan VMP Varamiespalvelun toimitusjohtajana. Konsernin aikaisempi toimitusjohtaja Heimo Hakkarainen siirtyy VMP Groupin hallituksen jäseneksi.

Ruokahuoli yhdistää suomalaisia perheitä

Ruokahuoli yhdistää suomalaisia perheitä, kertoo S-ryhmän tekemä tuore asiakastutkimus. Huolta ja syyllisyyttä lastensa syömisistä kantaa neljännes lähes 2 000 vastaajasta. Joka kymmenes kokee olevansa huono vanhempi lastensa ruokatottumusten takia. Kolmannes vanhemmista näkee huomattavasti vaivaa lastensa fiksun syömisen varmistamiseksi.

Liikenneonnettomuuksissa lähes 60 uhria alkuvuonna

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) ennakkoraportti kuluvan vuoden tammi–huhtikuun kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on valmistunut. Ajanjaksolla sattui 50 kuolonkolaria, joissa menehtyi 57 henkilöä.

Urheilu

Menoviikko: Inter metsästää kotivoittoa

RoPSia vastaan kentälle juoksee vähähiuksisempi Mika Ojala. Cup-voitto vei Inter-ikonilta hiukset.

FC Inter palaa ensimmäistä kertaa kotiyleisön eteen Suomen Cupin voiton jälkeen lauantaina 26. toukokuuta. Tuolloin vastassa on yksi alkukauden positiivisimpia yllätyksiä Rovaniemen Palloseura, joka on ollut sekä pelillisesti että tuloksellisesti alkukauden paras joukkue.

F-rallisarjan kolmas osakilpailu ajetaan Raisiossa

Juhlavuottaan viettävä 30-vuotias Raision Urheiluautoilijat ry järjestää F-rallisarjan kolmannen osakilpailun eli Kaasujalka Rallin Varsinais-Suomen teillä lauantaina 26. toukokuuta

Menoviikko: Paroni ja muut urheilijasuuruudet

Jarno Saarinen on yksi Turkuun haudatuista urheilijasuuruuksista.

Tiistaina 22. toukokuuta tutustutaan kuolleisiin turkulaisiin urheilusuuruuksiin hautausmaan kävelykierroksella. Lähtö pari tuntia kestävälle kävelykierrokselle tapahtuu vanhan hautausmaan portilta Uudenmaantien varrelta kello 17. Matkaa kävelykierrokselle kertyy noin kolme kilometriä.

Täysosuma
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Iskä, siellä oli jäätävä krokotiili!
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Alkaa riittää jo tämä Siperian sormen osoittelu.
Rakkaus ei höyheniin katso.
Rakkaus ei höyheniin katso.