Työmarkkinabarometri: Suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet vahvimmillaan viiteen vuoteen

Viimeisen vuosineljänneksen työmarkkinabarometria varten haastateltiin 625 työnantajaa Suomesta. Suomalaiset työnantajat raportoivat rohkaisevia työllistämisaikeita loka–joulukuulle: kahdeksan prosenttia ennustaa henkilökunnan määrän kasvavan, kaksi prosenttia odottaa henkilöstön vähenevän ja 89 prosenttia arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan. Viimeisen vuosineljänneksen kausitasoitettu työllistämisaikeiden indikaattori on +8 prosenttia ja on vahvin viiteen vuoteen. Työvoimantarpeen ennustetaan kasvavan kaikilla alueilla sekä kaikilla toimialoilla.

Työllisyysnäkymät kohentuvat kolme prosenttiyksikköä viime neljännekseen verrattuna. Viime vuoteen verrattuna näkymät kohenevat kuusi prosenttiyksikköä.

Työvoimatarpeiden odotetaan kasvavan ympäri Suomea. Itä-Suomen työmarkkinoista ennustetaan vahvimpia sitten kyselyn alkamisen Suomessa viisi vuotta sitten. Lisäksi kaikilla toimialoilla työvoimatarpeiden ennustetaan kasvavan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vankimmat työllistämisaikeet ovat rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa (indikaattori +18 %).

– Suomessa työllistämisaikeet ovat parantuneet jo neljänä perättäisenä vuosineljänneksenä ja ovat nyt korkeimmalla tasollaan sen jälkeen, kun barometri käynnistettiin Suomessa vuonna 2012”, kommentoi ManpowerGroupin Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola.

– Tulokset ovat linjassa sekä tänä vuonna raportoidun talouskasvun että lähitulevaisuuden positiivisten odotusten kanssa.

Euroopassa vahvimmat työmarkkinanäkymät ovat Unkarissa (indikaattori +18 %). Lähes kolmannes maan teollisuusalan työnantajista ennustaa henkilöstötarpeen kasvavan seuraavan kolmen kuukauden aikana, ja sektorin indikaattori on maan vahvin sitten kyselyn alkamisen vuonna 2009. Lisäksi on huomionarvoista, että Kreikan työnantajat kertovat työllistämisaikeidensa olevan vahvimmillaan yli yhdeksään vuoteen (indikaattori +15 %). Pohjoismaissa työllistämisaikeet ovat kohtuulliset, Ruotsin indikaattorin ollessa +5 prosenttia ja Norjan +4 prosenttia.

– Tällä kertaa työllistämisaikeet ovat meillä jopa korkeammat kuin Ruotsissa, missä talous on kuitenkin ollut tasaisen hyvässä vedossa jo pitempään, analysoi Kariola.

Työvoimatarpeiden odotetaan kasvavan kaikilla alueilla vuoden 2017 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Itä-Suomen työnantajat ennustavat vahvimpia työllistämisaikeita (indikaattori +17 %). Länsi- ja Etelä-Suomessa työllistämisaikeet ovat kohtuulliset (indikaattorit +8 % ja +6 %). Pohjois-Suomessa näkymät ovat varovaisen positiiviset (indikaattori +4 %).

Työllistämisaikeet vahvistuvat kolmella alueella neljästä edelliseen neljännekseen verrattuna. Länsi- ja Itä-Suomessa työllistämisaikeet paranevat huomattavat 17 ja 15 prosenttiyksikköä. Pohjois-Suomessa indikaattori kohoaa kuusi prosenttiyksikköä. Etelä-Suomessa työllistämisaikeet pysyvät vuositasolla kohtuullisen vakaina.

– Myönteinen kehitys näkyy selkeästi nyt myös Länsi- ja Itä-Suomessa, missä työllistämisaikeet ovat vahvimmat viiteen vuoteen, kertoo Kariola.

Kaikki kymmenen toimialaa arvioivat palkkaavansa lisää työvoimaa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Vahvimpia työmarkkinoita ennustetaan rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa (indikaattori +18 %).

Hotelli- ja ravintola-alan työnantajat ennustavat vakaita työllistämisaikeita (indikaattori +12 %). Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon sektorilla työllistämisindikaattori on +8 prosenttia ja rakennusalalla +7 prosenttia. Varovaisimmat työllistämisaikeet ovat kuljetus-, varastointi- ja viestintäaloilla (indikaattori +1 %). Edelliseen neljännekseen verrattuna työllistämisaikeet vahvistuvat yhdeksällä toimialalla kymmenestä. Vahvinta kasvu on rakennusalalla, jonka työllistämisaikeiden indikaattori nousee 25 prosenttiyksiköllä.

– Paremmat työllistämisaikeet merkitsevät väistämättä kasvavaa osaajapulaa, huomauttaa Kariola.

– Työnantajien onkin tarkasteltava osaamisen hankkimista mahdollisimman laajasti ja huolehdittava työnantajamielikuvansa jatkuvasta kehittämisestä. Monilla aloilla kilpailu osaajista kiristyy entisestään, jolloin työpaikkoja on osattava myydä ja niiden on oltava houkuttelevia.

Edellisvuoteen verrattuna työllistämisaikeet parantuvat seitsemällä toimialalla kymmenestä. Kuljetus-, varastointi- ja viestintäaloilla työllistymisaikeet kasvavat 29 prosenttiyksikköä. Rakennusalalla sekä kaivos- ja louhintasektorilla indikaattori nousee 13 prosenttiyksikköä. Hotelli- ja ravintola-alan työnantajat raportoivat 12 prosenttiyksikön parannusta, ja rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla ennuste on 10 prosenttiyksikköä parempi.

Kaikissa yrityskokoluokissa odotetaan positiivisia työllistämisnäkymiä tulevalla neljänneksellä. Suurten yritysten (250 työntekijää tai enemmän) työllisyysnäkymien indikaattori on +23 prosenttia, kun taas keskikokoisissa yrityksissä (50–249 työntekijää) ja pienissä yrityksissä (10–49 työntekijää) indikaattorit ovat +17 prosenttia ja +12 prosenttia. Mikroyrityksissä (alle 10 työntekijää) työllistämisaikeet ovat varovaisempia (indikaattori +5 %).

Edelliseen neljännekseen verrattuna suurten yritysten työllistämisaikeet paranevat huomattavat 14 prosenttiyksikköä. Keskisuuret yritykset raportoivat työllistämisaikeiden kohenevan kuusi prosenttiyksikköä. Pienten ja mikrokokoisten yritysten työllistämisaikeet pysyvät kohtuullisen vakaina.

Vuosivertailussa suuret työnantajat kertovat työllistämisaikeiden kohonneen seitsemän prosenttiyksikköä. Mikroyritysten kohdalla puolestaan indikaattori on viisi prosenttiyksikköä vahvempi. Pienten yritysten työllistämisaikeet pysyvät vakaina, kun taas keskikokoisten yritysten työllistämisaikeet heikkenevät kaksi prosenttiyksikköä.

Työllistämisaikeita kuvaava indikaattori (Net Employment Outlook) vuoden 2017 neljännelle kvartaalille on Suomessa +8 prosenttia. Indikaattori saadaan, kun henkilöstömääränsä lisäämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuudesta vähennetään henkilöstömääränsä vähentämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuus. Suomen työmarkkinabarometrin tuloksissa huomioidaan kausitasoitettu data. Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla tutkimustuloksista pyritään poistamaan säännöllisenä toistuva kausivaihtelu, joka liittyy esimerkiksi vuodenaikoihin, pyhäpäiviin, lomakausiin ja eri toimialojen sesonkivaihteluihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Luonto inspiroi sisustajaa

Suomalaisen Työn Liiton Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan luonto inspiroi suomalaisia eniten kodin sisustamisessa. Luonto (38 %) nousi selkeästi ykköseksi, kun suomalaisilta kysyttiin, mitkä asiat inspiroivat heitä kodin sisustamisessa. Neljännestä inspiroi kierrätys ja myös juhlapyhinä noin viidesosa intoutui sisustamaan.

Menoviikko: Surujen säveliä syyskuuhun

Ralf Långbacka on konsertissa lausujana.

Turun filharmoninen orkesteri esittää kahtena iltana 28.–29. syyskuuta Surullinen laulu -konsertin. Konsertissa kuullaan Jean Sibeliuksen Ett ensamt skidspår sekä Henryk Góreckin Sinfonia numero 3: Surullisten laulujen sinfonia . Solistina konsertissa laulaa puolalaissopraano Joanna Kozłowska . Konsertin lausujana toimii Ralf Långbacka ja konsertin johtaa ylikapellimestari Leif Segerstam .

Energiatehokas ensi vuosi

Vuonna 2018 voimaan tulee uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, joka korostaa rakennusautomaation merkitystä energiatehokkuuden parantamisessa. Suomessa keskeisessä roolissa ovat nollaenergiarakentamista säätelevät asetukset, muistuttaa Suomen LVI-liitto.

Hyönteisruokaa saa pian lautaselle

Argentiinan torakoita, parsaa ja kotisirkkoja. Sämpylässä on sirkkajauhetta.

Hyönteisiä voidaan kasvattaa ja myydä elintarvikkeena sekä tarjoilla hyönteisruokana pian myös Suomessa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira laatii parhaillaan alaa koskevaa ohjeistusta, jolla varmistetaan tuotteiden turvallisuus kuluttajille. Ohjeistuksen valmistuttua niiden tuottajien, jotka haluavat tuottaa hyönteisiä elintarvikkeeksi, tulee rekisteröityä elintarvikealan toimijoiksi.

Turun Uimareiden naiset PM-kisoihin

Turun Uimareiden naisvesipalloilijoiden syksyn päätavoite lähestyy. Uimarit matkaavat lokakuun 6.–8. päivä Kööpenhaminassa pelattaviin seurajoukkueiden Pohjoismaiden mestaruuskisoihin.

Menoviikko: Pikku Kakkosen historiaa

Itäsaksalainen Nukkumatti-animaatio oli yli 30 vuotta yksi Pikku Kakkosen vakioelementeistä

Tasavuosia viettävän lastenohjelmien instituution Pikku Kakkosen 40-vuotisjuhlanäyttely on ollut syyskuussa esillä Seikkailupuiston Seikkailutalon Ihmehuoneessa. Viimeinen mahdollinen näyttelyyn tutustumispäivä on 28. syyskuuta.

JetSet
Aalto Yökerho avasi syyskauden. Jaakko Salovaara valeli vieraita JS 16 -klassikoilla ja uudemmalla tuotannnolla. Ravintoloitsija Turo Nolvi visioi syksyyn eri teemabileitä ja mm. elokuvien ensi-iltajuhlia.
Aalto Yökerho avasi syyskauden. Jaakko Salovaara valeli vieraita JS 16 -klassikoilla ja uudemmalla tuotannnolla. Ravintoloitsija Turo Nolvi visioi syksyyn eri teemabileitä ja mm. elokuvien ensi-iltajuhlia.
Syyskuu siivittää lomailijoiden ja opiskelijoiden kaupunkiin palaamista. Tähän     saumaan iskee Aalto Yökerho.  Perjantaiset syyskauden avajaiset poreilevat ekstroverttien persoonien huomassa.  Eri tapahtumien ohella Pressiklubin tiloissa starttaa uusi, intiimi karaokelounge.
Syyskuu siivittää lomailijoiden ja opiskelijoiden kaupunkiin palaamista. Tähän saumaan iskee Aalto Yökerho. Perjantaiset syyskauden avajaiset poreilevat ekstroverttien persoonien huomassa. Eri tapahtumien ohella Pressiklubin tiloissa starttaa uusi, intiimi karaokelounge.
Aloittavia opiskelijoita kutsutaan eri puolilla Suomea mm. nimillä piltti, phuksi, fuksi, keltanokka, pupu, simppu, tappi, mursu, fetus, varsa, smurffi…  Nämä taimitarhan kasvatit starttaavat syyskautensa keskiviikkona ja torstaina eri ainejärjestöjen Pilttibileissä Marilynissä ja Vegasissa. Haalariväkeä monipuolistaa Traden Kaupunkikierros.
Aloittavia opiskelijoita kutsutaan eri puolilla Suomea mm. nimillä piltti, phuksi, fuksi, keltanokka, pupu, simppu, tappi, mursu, fetus, varsa, smurffi… Nämä taimitarhan kasvatit starttaavat syyskautensa keskiviikkona ja torstaina eri ainejärjestöjen Pilttibileissä Marilynissä ja Vegasissa. Haalariväkeä monipuolistaa Traden Kaupunkikierros.
Urheilu

Turun Uimareiden naiset PM-kisoihin

Turun Uimareiden naisvesipalloilijoiden syksyn päätavoite lähestyy. Uimarit matkaavat lokakuun 6.–8. päivä Kööpenhaminassa pelattaviin seurajoukkueiden Pohjoismaiden mestaruuskisoihin.

Åboraakkeli: Menestyksen pelastus?

Hjallis Harkimo.

Lokakuun puolivälissä Turkuhallissa järjestetään e-urheilutapahtuma Grail Quest, jonka taustalla häärii muun muassa Harry ” Hjallis ” Harkimo . Mies kävi promoamassa tapahtumaa tällä viikolla Turussa ja tuli lausuneeksi suuren viisauden.

Jälkipeli: Yleisökato riivaa syksyn lätkämatseja

Mikä on, kun Liigalätkä ei kiinnosta turkulaisia? Syksyllä kiekkoyleisö jää vuodesta toiseen kotiin. Pelkästään runkosarjassa pelataan joukkuetta kohti 60 ottelua. Kukaan ei putoa ja suurin osa joukkueista pääsee pudotuspeleihin. Ei ihme, jos yleisön into hiipuu.

Ilmiö ei ole mitenkään uusi. Syksyisin kauden alettua on totuttu näkemään tyhjyyttä kumisevia jäähalleja. Vaikka lätkä on Suomen suosituin yleisölaji, ovat syyskuun yleisömäärät, ei pelkästään Turussa, vaan myös muuallakin Suomessa huolestuttavan alhaisia.

Otteluanalyysi: TPS varmisti ainakin karsijan paikan

Onni Valakari oli jälleen TPS:n ratkaisupelaajia.

Jalkapallon Ykkösessä on enää kolme kierrosta jäljellä ja jännitys tiivistyy. Yksi asia selvisi jo Kupittaalla perjantaina illalla. TPS löi Jaron 3-0 ja kun KPV kärsi samaan aikaan tappion Oulussa, TPS varmisti paikan sarjan kahden parhaan joukossa eli vähintään karsijan paikka on jo varma.

Ossi Rumpunen palaa Loimun paitaan

Ossi Rumpunen aloittaa kautensa Loimun paidassa.

Raision Loimun viimeisen vuosikymmenen suurin seuralegenda Ossi Rumpunen , 28, avaa kautensa sunnuntaina kasvattajaseuransa tutussa peliasussa. Viime kaudella Saksan Bundesliigan pronssia SWD Powervolleys Dürenin riveissä voittaneen yleispelaajan tähtäin on ollut keväästä asti ulkomaan pelikentillä, mutta viritykset ja neuvottelut eivät ole vielä johtaneet sopimukseen.

Laurikaisen TPS kipuaa ylös askel kerrallaan

– Minulle jatkosopimusta tehdessä oli tärkeää, että seura pystyi vakuuttamaan minut siitä, että seuralla on suunta ja resurssit seuraavan askeleen ottamiseen muutaman raskaan vuoden jälkeen, summasi Mika Laurikainen tällä viikolla jatkosopimuksen taustoja.

TPS:n jalkapallomiehistön päävalmentaja Mika Laurikainen aloitti raitapaitojen valmentamisen jo vuonna 1993 D-junioreiden peräsimessä. 54-vuotias luotsi on ehtinyt valmentaa TPS:n edustusjoukkuetta myös 2001–03 ennen nykyistä pestiään.

Täysosuma
Päätöntä menoa.
Päätöntä menoa.
Kierrätyskamaa nämä aatteetkin nykyään.
Kierrätyskamaa nämä aatteetkin nykyään.
Maistui varmaan makoisalta.
Maistui varmaan makoisalta.
Ikuisella kunniakierroksella.
Ikuisella kunniakierroksella.