Uutiset

Nenänielussa omat hyviksensä

Antibioottien teho taudinaiheuttajiin tunnetaan jo melko hyvin. Tutkijat pyrkivät selvittämään, voidaanko antibioottikuuriin löytää vastavaikutuskeino, jolla normaali mikrobiomi saataisiin mahdollisimman nopeasti takaisin. Antibioottihoitojen merkitys taudinaiheuttajien ja antibioottiresistenssiyden kannalta tunnetaan jo melko hyvin, mutta antibioottien vaikutuksesta mikrobiomiin eli ihmisen elimistön normaaliin bakteerikantaan ei juurikaan tiedetä. Epidemiologisissa tutkimuksissa, joissa katsotaan sairauksien esiintyvyyttä ja niiden taustatekijöitä väestötasolla, tarkastellaan mahdollisia yhteyksiä antibioottihoitojen ja joidenkin kroonisten sairauksien riskin välillä.
Uutiset

Happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen kehitetään uusia menetelmiä

Suomen ympäristökeskus SYKE, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Åbo Akademi kehittävät kolmivuotisessa hankkeessa uusia menetelmiä happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen luotettavasti jo maasto-olosuhteissa. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on ehkäistä valumavesistä kaloille ja muille eliöstölle aiheutuvia haittoja sekä happamista sulfaattimaista aiheutuvia rakennusteknisiä ongelmia, joista osa liittyy nykyisin käytössä olevien tunnistamismenetelmien hitauteen.
Uutiset

Tyksin erityisvastuualueen tutkimusrahoitukseen 2,6 miljoonaa euroa

Tyksin erityisvastuualueen tutkimusrahoitukseen on myönnetty 2,6 miljoonaa euroa. Suurimmat summat jaettiin niin sanotuille konsortiotutkimushankkeille, joissa professori Olli Raitakarin vetämässä hankkeessa tutkitaan vanhempien ja isovanhempien altisteiden vaikutusta jälkeläisten terveyteen ja dosentti Tuomas Kiviniemen vetämässä kolmen tutkimushankkeen konsortiossa pyritään vähentämään eteisvärinään liittyviä haittatapahtumia sydäntoimenpiteisiin tulevilla potilailla.
Uutiset

Tutkijat selvittivät sukulaisuuden vaikutusta isoäitien haluun hoivata lapsenlapsiaan

Isoäidit ovat olleet historiallisesti tärkeitä lapsenlapsilleen, ja isoäitien apu on auttanut lapsia selviämään elossa korkean lapsikuolleisuuden aikoina. On kuitenkin ollut viitteitä siitä, että monissa populaatioissa äidinäidin ja isänäidin vaikutus lapsenlapsiin on ollut erilainen. Tuore tutkimus osoittaa, että isoäitien sukulaisuusaste X-kromosomin kautta ei vaikuttanut heidän lastenlastensa selviytymiseen 1700- ja 1800-luvun Suomessa.